Joulukuun lukuvinkki

Heissan! Nyt lomalla yksi ihanimmista asioista on se, että on entistäkin enemmän aikaa lukea. Taidankin suunnata taas heti huomenna kirjastoon haalimaan lomalukemista. Olen tainnut täällä aikaisemminkin kertoa mun kirjastorakkaudesta. Siellä vaan tulee aina sama yltäkylläisyyden ongelma, sillä tarjontaa on niin paljon, että välillä on vaikea onkia niitä oikeita helmiä sieltä seasta. Siksi tykkään, jos saan tutuilta hyviä kirjavinkkauksia, niin ei tarvitse itse tehdä vaikeita valintoja. :D Niinpä halusin jakaa teidänkin kanssa yhden kivan kirjan, jonka luin tässä hiljattain.

Let it snow sisältää oikeastaan kolme erillistä lyhyempää tarinaa, jotka liittyvät vähän kaikki toisiinsa. Hauskaa kirjassa on, että jokaisella tarinalla on oma kirjoittajansa. Keskimmäisen tarinan on kirjoittanut John Green, jonka tuotoksiin kuuluu myös muun muassa Tähtiin kirjoitettu virhe. Jokainen tarina on piristävällä tavalla hiukan erityylinen, mikä johtuu varmastikin juuri eri kirjailijoista. Oikeastaan aika mukavaa vaihtelua!

Mulla kävi muuten aika hauskasti, kun yritin etsiä tätä kirjaa kirjastosta, kun kirjaston hakukoneet olivat huoltokatkolla. Hetkinen kesti paikantaa, sillä kirja löytyi nimittäis lasten ja nuorten kirjojen puolelta. Sinäänsä ei ehkä mikään ihme, sillä tarinoiden päähenkilöt ovat noin 17-vuotiaita. Lisäksi en ollut ihan varma, etsinkö suomen- vai englanninkielistä painosta. Kirja on jo vuodelta 2006, mutta se on suomennettu vasta tänä vuonna. Aika iloinen yllätys, kun olin jo valmistautunut sen lukemaan myös englannin kielellä.

Mutta tosiaan tämä on aivan ihana tarinakokonaisuus, joka ei voisi paremmin sopia tähän aikaan vuodesta, sillä tapahtumat sijoittuvat juuri jouluaattoon! <3 Sopivasti romantiikkaa, huumoria ja nerokkaita juonenkäänteitä. Joten jos lomalukeminen on vielä hakusessa, niin tässä on ainakin yksi vahva vaihtoehto. Ihanan kevyttä lukemista juuri sellaisiin hetkiin, kun haluaa vaan heittää aivot hetkeksi narikkaan ja käpertyä nojatuoliin glögilasin ja konvehtirasian kanssa. :)

Lomalle!

Arvatkaas mitä? Nyt on viimeisetkin koulutehtävät palautettu, tentit tehty ja tunnit lusittu. Täällä ollaan virallisesti joululomalla! Vaikka mulla onkin töitä tämän (lähes neliviikkoisen!!!) loman aikana, lasken sen silti lomaksi, sillä ei ole lainkaan koulua tai mitään siihen liittyvää töiden lisäksi. Eli vapaa-aika on puhdasta vapaa-aikaa ilman huolta huomisesta. Eikä mulla edes ole niitä työtuntejakaan kovin merkittävässä määrin. Loman viimeinen viikko onkin sitten ihan tuplalomaa, kun ollaan vielä vapaalla jalalla koulusta, sekä töistä viikon mittainen palkallinen loma. Ai ettien että kuulkaas! Onneksi tajusin noita talvilomia syksyllä varattaessa, että kyllähän se nyt kannattaa ilman muuta pitää silloin, kun ei kouluakaan ole. Ja tuo tammikuun toinen viikko oli vieläpä suhteellisen helppo saada, kun monilla kuitenkin on jo koulut ja työt alkaneet, mutta hiihtolomakausi siintää vielä hamassa tulevaisuudessa.

Teemukin onnistui saamaan töistä lomaa saman viikon, joten me päästään lähtemään yhdessä reissuun! Etelän sijaan me matkustetaankin tällä kertaa pohjoiseen. Ja itseasiassa niin pohjoiseen, etten ole vielä koskaan elämässäni käynytkään. (Ja joo äiti, sitä ei lasketa kun satuin olemaan lapissa mukana vaahtosammuttimen kokoisena tonttuna, joka luulee, että lumi on ruokaa.)
Me mennään Ylläkselle!

Teemu on viettänyt lapsuudessaan lähes kaikki talvet ja varmaan osan kesistäkin Ylläksellä, sillä Teemun vanhemmilla oli mökki siellä. Ihanaa päästä vähän näkemään paikkaa, joka on kuitenkin ollut ihan isossa osassa Teemun elämää joskus. Ja tosiaan ihan uusi kokemus mulle muutenkin, vaikka Oulun leveysasteita onkin kulutettu ahkerasti kesät talvet. Oulusta on kuitenkin muutama hassu satakilsaa vielä matkaa kartalla suoraan ylöspäin. Jäiks, mitenhän mä oikeen selviän niin pitkästä matkasta...

Me tosiaan mennään sinne suuntaan Teemun vanhempien kyydissä, jotka ovat vuokranneet mökin kolmeksi viikkoa. Takaisinpäin on ostettuna juna- ja lentoliput sitten. Onnistuttiin saamaan oikeestaan tosi hyvät liput, kun varattiin ne jo riittävän ajoissa. Kotimatkalla tehdään myös pieni välietappi Ouluun, ja päästään taas nauttimaan tuosta ihanasta kaupungista ja meidän ystäväpariskunnan seurasta pariksi päivää. Iiik, en millään malta odottaa! <3 Onneksi tuo reissu tulee olemaan koko loman loppuhuipennus, joten aika tässä Joulun molemmin puolin kuluu kyllä varmasti kuin siivillä.

Tänne eteläänkin saatiin pari päivää sitten hentoakin hennompi lumipeite. Parempi sekin kuin ei mitään, mutta ellei meitä odottaisi kunnon hanget tammikuussa, niin olisin mä aika nyreissäni. Nyt saatan juuri ja juuri selvitä siitä ajatuksesta, että Joulua joudutaan luultavasti viettämään melko lumettomissa merkeissä.

Ja niin me päästiinkin jälleen mun lempipuheenaiheeseen; Jouluun! Täällä on jo jouluvalmistelut kovassa vauhdissa, ja nyt ne vaan kiihtyykin, kun ei koulu- tai työkiireet pääse liikaa häiritsemään. ;) Joulukuusi on jo koristeltu ja kotona näyttää muutenkin jouluiselta. En malta odottaa, että saan pari pakettia pyöräytettyä kuusen alle tuomaan lisää joulufiilistä. Voi mä niin rakastan ihan kaikkea joulussa! Vaikka tää joulukuu onkin kulunut ihan hirveää vauhtia, on ihanaa että vielä on viikko aikaa jouluun ja ehdin vielä kunnolla fiilistelemään ennen h-hetkeä. Mitään paniikkiakaan tuskin ehtii syntyä, sillä lähes kaikki joululahjat on jo hankittuna.

Voisin kirjoitella teille vähän ainakin koristelu- ja paketointijuttuja, sekä yksi lukuvinkkikin mulla olisi jemmassa. Semmoisia kivoja pieniä maistiaisia nyt ennen joulua, kun pitäisi olla kunnolla aikaakin rustailla. Mutta nyt heittäydyn Teemun seuraan sohvannurkkaan seurailemaan sivusilmällä Indiana Jonesia. Saa nähdä, maltanko vielä tämän illan olla kaivamatta paketointivälineitä esille... Ihanaa viikonloppua teille lukijoille!

Postauksen kuvat lainattu.

Dear Santa...Oh nevermind!

Heippa heii! Oliko teillä mukava itsenäisyyspäivä? Täällä koittaa koko ajan joku ärhäkkä pöpö iskeä päälle, mutta siitä huolimatta onnistuttiin juhlimaan 99-vuotiasta Suomea Teemun vanhempien luona. Teemun veljelle on tullut tässä ihan vastikää kissanpentu, joka kohtasi eilen ensimmäistä kertaa Teemun vanhempien koiran. Ensitapaaminen ei ollut ihan suoranaista rakkautta ensi silmäyksellä, sillä kissa oli uhmakkaan järkyttynyt Simosta (ottaen huomioon, että kissa painaa sen pari kiloa ja Simo yli parikymmentä, pieni terve pelko voisi olla ihan hyvästä) ja Simo hyvin kiinnostunut uudesta tulokkaasta. Viimeistään jouluna nämä kaksi kohtaavat uudestaan, ja luulen, että kyllä niiden suhde tuosta varmasti lähtee vielä kehittymään!

Suurin osa tenteistäkin alkaa olla takanapäin, ja laskeskelin, että mulla on enään 2-3 parin tunnin koulupäivää jäljellä ennen lomaa (vaikka se alkaakin virallisesti vasta puolentoista viikon päästä). Onneksi työt ja kaikki mahdollinen härdelli pitää mut hyvin kiireisenä, niin ettei tässä vielä ole varaa tuuletella. ;)

Paitsi ihan pikkaisen, sillä perjantaina olisi tarkoitus tehdä pieni pyrähdys etelänaapuriin, nimittäin Tallinnaan! Viinivarasto kaipaa täydennystä, ja joulumarkkinat on myös nähtävä. Saattaapa olla, että kampaajan penkkiinkin löytyy matkaajan tie. Ja jos ei muuta, niin tarkoitus on ainakin syödä kunnolla ja nauttia tunnelmasta täysinrinnoin!

Oli mulla teille jotain näytettävääkin. Piti päästä hehkuttamaan paria viimekuun nappihankintaa myös tänne blogin puolelle. Molemmat uutukaiset ovatkin olleet jo ahkerassa käytössä, mutta eihän se toisaalta ole lainkaan huono asia. Oikeastaan, mitä enemmän on käytetty, niin sitä mieluisampia hankinnat ovat varmasti olleet, vai mitä? ;)

Mun ikiomat Timbbikset! Vihdoin! <3 Näitä on pitkään pohdittu ja kuolattu ja viimeinkin sain itseäni niskasta kíinni, ja hankin ne. Ehkä vaan pari vuotta jäljessä. Niin kuin aina. Mutta ei se mitään, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja nyt kengät ovatkin olleet kuin liimattuina mun jalkaan. Joku näiden ulkonäössä miellyttää mun silmää mielettömästi, ja sopii melkein kuin asun kuin asun kanssa. Suurta plussaa myös vedenpitävyydestä, joka on melkein välttämättömyys tähän Suomen talveen (loskapaskaan). Nää on myös tosi lämpöiset, joten menee hyvin vähän suuremmillakin pakkaslukemilla. Ostin omat Timberlandini Stadiumista, mutta näitä nyt saa käytännössä mistä tahansa, ja ulkomailtakin tilaamalla jos jaksaa nähdä sen vaivan.

Ja sitten tää toinen uusi juttu. Uusi luuri! Itseasiassa Teemu osti tän mulle, kun Verkkokaupassa oli 200kpl erä jossain superalessa Honor 8 julkistamisen jälkeen. Onhan toi kasi joo varsin näppärä kapistus, mutta en näe että niin paljon näppärämpi että viitsisin siitä pulittaa yli kaksinkertaisen hinnan seiskaan nähden :D On tää älypuhelinbisnes vaan niin hullua, kun uutta täytyy tulla ja saada jatkuvalla syötöllä, niin ettei ratkaisevia eroja vanhoihin malleihin edes välttämättä ole, mutta voidaan pyytää suuria hintoja, koska kuluttajat ovat valmiita maksamaan saadakseen uusinta ja hienointa.

Minulle kävi varsin hyvin tämä malli, joka on vanhaa luuria huomattavasti parempi. Tästä löytyy mm. parempi akunkesto, enemmän tallennustilaa ja parempi kamera. Ja nuo on itseasiassa ne mulle ehkä tärkeimmät kriteerit puhelimessa (siis jos ei lasketa muita välttämättömiä, kuten nettiyhteys ja mahdollisuus soittaa puheluita XD). Ja oih, miten rakastunut mä olenkaan tän puhelimen kameraan! Ei pahemmin tarvitse tai kannata kanniskella painavaa ja tilaa vievää järkkäriä mukana, kun tämä ohut ja kevyt kaveri pystyy samaan ja parempaankin tarvittaessa. Esimerkiksi tuosta hyvästä valotuksesta taisinkin teille jo mainita. Puhelin myös hoitaa paljon muita säätöjä kohdilleen, niin ettei niistä tarvitse itse murehtia tuon taivaallista.

Vaikka nämä ei nyt joulupukin listalle asti päässeetkään, niin ei hätää pukki! On mulla silti vielä toiveita jäljellä. Haukkukaa lapselliseksi, mutta olen kirjoittanut toivelistan jääkaapin oveen. Sieltä tontut voi käydä kurkkimassa mun toiveita. ;) No juu, on se joulun merkitys ehkä hitusen muuttunut siitä, kun oli lapsi ja tärkeintä joulussa tuntui toisinaan olevan sen lahjavuoren suuruus. Nykyään joulussa ehdottomasti tärkeintä on sen tunnelma! Jos mun täytyisi valita tunnelma tai lahjat, niin valinta olisi epäilemättä enimmäinen vaihtoehto. Ja itseasiassa mulla lahjojen antaminen taitaa melkein voittaa niiden saamisen... Musta on ihana miettiä, miten voisin ilahduttaa mun läheisiä. Ja tää pätee muutoinkin kuin jouluna. Lahjojen antaminen on vaan ihan parasta. Rakastan ehkä jopa vähän liikaa myös niiden paketoimista, sillä saatan toisinaan olla vähän pelottavan tarkka lahjojen ulkomuodosta ja mun koristelutarvikkeista. Lahjat on kuitenkin tarkoitus repiä ulos kääreistään. Mutta minkäs sitä pakkomielteilleen mahtaa :D

Taas meinaa papupata täällä vaan pölistä, ja homma eskaloitua, joten jätetään tämä tällä kertaa tähän, ja palataan taas. Joko te olette kirjoittaneet joulupukille? ;)

Joulukuu!

Joulukuun ensimmäinen päivä. Tästä se odotus nyt sitten virallisesti starttaa! Tänään sai aukoa kalenterista ensimmäisen luukun ja aloittaa virallisesti jouluun valmistautumisen. Mulla se tarkoitti kodin siivoilua ja valmistelua joulukoristeille. Teemu kävi jo hakemassa koristeet ja kuusen varastosta, ja viritellään ne paikoilleen varmaankin heti viikonlopun aikana. Okei, kyllä mulla jo ihan pari juttua on ollut esillä jo marraskuulta, mutta ei mitään övereitä.

Söpöjä joulupalloja ei ikinä voi olla liikaa. Bongasin nämä yksilöt heti Ikean uudesta joulumallistosta, kun se oli saatu esille ja kävin ne kotiuttamassa hetinmiten. Ja hyvä niin, sillä ellen ole ihan väärässä, niin nämä molemmat taitaa olla meiltä jo loppuun myyty. :s Saa nähdä, jätänkö nämä esille ihan tällaisenaan, vai pääsevätkö tovereidensa seuraan kuusen oksille. Tosi kauniisti nimittäin toimii näin asetalmanakin!

Tämän 'asetelman' laitoin itseasiassa tänään siivoilun lomassa. Uuden nojatuolin takia meiltä lähtee yksi Ikean halpispöytä pois olohuoneesta, ja nämä kynttilät muuttivat siitä tähän. Kynttilät ovat myös Ikeasta, ja saavat tuoda ripauksen joulunpunaista muuten aika mustavalkoiseen joulusisustukseen. Taljat tuovat myös kivasti joulutunnelmaa, ja pöllökin sai pehmeän pedin! Tässä se pääsee kivasti esille, ja toimii katseenvangitsijana. En tiedä, mikä pöllössä niin minua viehättää, mutta jotenkin hellyyttävä se minusta on.

Sain äidiltä lahjaksi valkean amarylliksen, jonka kukkimista odotan innolla. Aluksi nimittäin näytti, ettei tuosta tule yhtään mitään, kun se kasvoi vaan pituutta ja alkoi uhkaavasti kallistumaan. Siirsin kukan ikkunalaudalle mahdollisimman lähelle valoa, ja siitä se onneksi tykkäsi! Amaryllis on ehdottomasti lempi joulukukkani, niin kaunis ja tyylikäs.

Aika jännä, että kuvat on otettu päivän "valoisimpana" aikana, ja silti niistä löytyy yllinkyllin kohinaa. Ei tämä valonmäärä vaan kertakaikkiaan tunnu riittävän ollenkaan kuvaukseen. Täytyy ehkä siirtyä kuvaamaan pelkällä kännykän kameralla, se kun valottaa itsestään kuvia ihan reippaalla kädellä. :) Mutta nämä on näitä. Nyt puhtaat lakanat houkuttelee sen verran kutsuvasti, että taidan lähteä tästä unten maille. Ihastuttavaa joulukuun alkua lukijat! Muistakaa nauttia joka hetkestä, sillä joulukuu on vaan kerran vuodessa! <3