Pärnu pt. 2

Jatketaas vielä lopuilla Pärnun kuvilla!

Aamupalabrunssia. Meidän hotellin olisi saanut myös aamupalalla lisämaksusta, mutta me skipattiin se tällä kertaa ja haettiin aina kaupasta jonkinmoiset aamupalatarpeet päivää varten. Pärnussa ruoka on sen verran halpaa, että hyvät ja kattavat safkat sai oikein edullisesti.

 

Jonkun verran tuli myös shoppailtua, ehee. Ihan Pärnun keskustakeskustassa on vain pari pientä ostaria, joissa käytiin ruokaostosten lisäksi muutamaan kertaan pyörähtämässä. Esittelen teille myöhemmin täällä bloginkin puolella vähän mun reissuostoksia!

Ja rantakuvilla jatkuu! Voiko olla ihanampaa, kun että saa monta päivää vaan maata kiireettömänä lämpösessä? Hyvät ruuat ja juomat, rakkaan seura ja loistavan kirjan lukeminen tulee vielä plussana kaupan päälle. Äiti suositteli mulle tuota kyseistä uutuusromaania, ja ainakin omaan makuun se osui ja upposi aivan totaalisesti. Suosittelen antamaan tälle opukselle mahdollisuuden; lupaan että rakastut!

Ihan pakko oli lisätä vielä tämä kuva. Siis en kestä tuota takapuolta, joka puskee näkyviin pilaamaan meidän hienon ja romanttisen lomakuvan! :D

 

Siis tuo Pärnun piiitkä hiekkaranta on vaan niin uskomaton. Hiekka on silkkisen hienoa, vesi lähes kristallin kirkasta ja matalaa vettä sekä rantaviivaa vaan jatkuu ja jatkuu.

 

Tässäpä erään illan asua. Joku varmaan bongasikin jo uuden laukun ja lippiksen! Lupasin kuitenkin sen ostospostauksen, niin kerrotaan siinä sitten vähän tarkemmin. :) Mun mielestä kuitenkin aika kivasti yksiin mätsäilevä asukokonaisuus, joka päällä käytiin itseasiassa ihan elokuvissa. En tiedä mistä Teemu yllättäen sai idean, mutta tosiaan vaan heitti että hei mä haluisin viedä sut täällä tänään elokuviin. Ja niinhän sitä sitten mentiin. Pienen teatterin tarjonta ei luonnollisesti ollut suunnaton, mutta sieltä löytyi juuri meille sopiva leffa. Käytiin katsastamassa Trainwreck, joka komediamaisen kepeytensä ansiosta kävi hyvin katsottavaksi ilman tekstityksiä.

Meiltä kahdelta leffaelämys kustansi huimat 12 euroa. Sillä hinnalla ei Suomessa meinaa päästä edes yksin leffaan. Me vielä otettiin euron lisämaksusta niin sanotut paremmat paikat, joissa ei ole välissä ollenkaan käsinojaa, ja vieressä istuviin on myös väliä, niin että käsinojan saa vallattua kokonaan itselleen! :D Halvimmillaanhan tuolla pääsee päivänäytökseen jollain parilla eurolla, eli tässäkin asiassa iskee pieni kateus virolaisia kohtaan. Miten olisi Finnkino, olisiko tässä mallissa kenties harkinnan varaa?

 

Eräänä päivänä oli sitten edessä pientä talsimista. Päätettiin kävellä Pärnun aallonmurtajan päähän saakka. Näitä murtajia on siis kaksi vierekkäin, molemmin puolin Pärnun joen suistoa. Pituutta molemmilla murtajilla on yli kaksi kilometriä, eli mistään ihan pienistä kivimuodostelmista ei ole kyse. Aatelkaa, että nämä murtajat rakennettiin 1800-luvun lopussa. Eli siis silloin jokaikinen noista kivistä on täytynyt raahata tuonne ja asettaa paikoilleen. Jotenkin tuntuu ihan käsittämättömältä!

Tästä kerrotaan myös hauskaa tarinaa, jonka mukaan rakastavaisten tulee kävellä aallonmurtajan päähän ja suudella siellä toisiaan ikiusen rakkauden merkiksi. Olihan sitä perinnettä tietenkin noudatettava...

 

Viimeisenä iltana napattiin pullo viiniä reppuun, haettiin Steffanista herkullinen pizza mukaan ja suunnattiin rannalle nauttimaan ja ihailemaan auringonlaskua.

 

Meidän miniloma oli ennen kaikkea onnistunut. Lähdettiin rentoutumaan ja viettämään kunnolla aikaa yhdessä, ja sitä me myös saatiin. Tämä loma kantaa varmasti taas pitkälle syksyyn! Nähdään taas Pärnu, ehkäpä jo ensi kesänä! <3

Pärnu ♥

Here we go! Niin kuin täällä blogissa tosiaan jo aiemmin kerroin, me lähdettiin Teemun kanssa kesän loppuun vielä pienelle getawaylle, kun yhteistä lomaa kertyi muuten sen verran vähänlaisesti. Me suunnattiin matka kohti etelänaapuria ja Pärnua, joka soveltui mainiosti meidän neljän päivän lomakohteeksi. Haluttiin matkustaa jonnekin, mihin matka ei ole ihan älyttömän pitkä, ettei koko loma sitten mene siihen reissaamiseen. Myös edullinen matka painoi vaakakupissa, ja sekä matkustaminen Pärnuun, että sielä asusteleminen on verrattaen melko edullista.

Tähän väliin aivan pikkiriikkinen ylistyspuhe. Sinä joka keksit selfietikun, olet nero! Aivan mahtava keksintö kahdestaan matkustettaessa, kun toiveena olisi saada myös kivoja yhteiskuvia sen sijaan, että aina vain toinen osapuoli möllöttää jonkun nähtävyyden X edessä. Sanokaa mitä sanotte, ja haukkukaa turhakkeeksi, mutta musta aivan loistava kymmenen euron sijoitus! Ei varmasti jää viimeiseksi kerraksi, kun selfiekeppi pakataan reissulle mukaan. Ja tikun pieni koko ja bluetooth -laukaisin ovat pelkkää plussaa!

Tässäpä heti perään toinen juttu, mikä varmasti jakaa mielipiteitä. Olen jo pidemmän aikaa halunnut päästä testailemaan näitä jo ilmiöksi asti nousseita aikuisten värityskirjoja. Lopulta sain hankittua matkalle mukaan ihkaoman värityskirjan ja uudet puuvärit. Ja nyt olen niin koukussa. Miten voikaan värittäminen olla näin terapeuttista! On aivan ihanaa vaan lyödä hetkeksi aivot narikkaan, ja väritellä rauhassa mitä kauniimpia kuvia. Lapsi on terve kun se leikkii ja niin edelleen...

Me matkustettiin Pärnuun combolla Linda Line -katamaraani/ Lux Express -bussi. Oltiin molempiin tosi tyytyväisiä, sillä matkanteko taittui niillä mukavasti ja nopeasti. Hyviä vaihtoehtoja tuolle välille löytyy monia muitakin, sillä riittää että ylittää tuon rapakon jonkinmoisella paatilla ja Tallinnasta matkaa voi sitten jatkaa omalla autolla, bussilla tai junalla. Suunniteltiinkin jo, että ensi kesänä matkaan voisi lähteä omalla autolla. Mutta tällä kertaa bussi toimi vallan mainiosti! Me vaan ei haluttu ottaa satamasta taksia Tallinnan bussiasemalle, minkä seurauksena onnistuttiin hiukan eksymään matkalla. Juostiin asemalle ihan viimeisellä minuutilla ja ehdittiin juuri ja juuri hyppäämään bussin kyytiin. Busseja Pärnuun ja takaisin menee suht tiuhaa tahtia, mutta koska oltiin liikkeellä sunnuntaina, seuraava bussi olisi lähtenyt vasta 45 minuutin päästä (ja ollut lisäksi muistaakseni kalliimpikin). Tallinnan halpa taksi on siis myös oikein hyvä vaihtoehto siirryttäessä satamasta bussiasemalle. Matka ei toki ole kovin pitkä, mutta hotellin respan hämäysyritys neuvomalla meidät täysin vastakkaiseen suuntaan toimi tällä kertaa. Että terkkuja vaan sinne ja pisteet kotiin asiantuntemuksesta!

Virossa liikennöi lukuisia bussiyhtiöitä, joiden välillä löytyy jonkin verran eroavaisuuksia. Me voidaan lämpimästi suositella Lux Expressiä, jolla siis matkustimme mennen tullen. Bussit olivat hyvin ajallaan, matkaan meni tarkalleen 1h 50min, bussit oli varustettu hyvällä ilmastoinnilla, WC:llä sekä jokaisen penkin selkänojasta löytyvillä omilla näytöillä. Näytöillä pystyi muun muassa seuraamaan matkaa kartasta, pelaamaan pelejä yksin tai muiden bussissa matkustavien kanssa, katsomaan elokuvia ja vaikka mitä. Itsekin katselin lastenleffan Big Hero 6 viroksi puhuttuna. Oli muuten oikeasti hyvä leffa, ja vironkieli toi katseluelämykseen oman hauskan lisänsä. Muistakaa siis ottaa kuulokkeet mukaan! Meillä oli molemmilla ihan tuurilla nappikuulokkeet mukana, niin päästiin nauttimaan elokuvista, joita katsellessa matka hurahti alta momenton.

Me valittiin asumismuodoksi "kodumajutus", mikä on Pärnussa melko yleistä. Tämä on kuin hotellin ja apartmentin välimuoto. Ehdottomasti meille paras ratkaisu pelkästään edullisuutensa takia, mutta lisäksi Aisa kodumajutus on hyvin viihtyisä ja kodikas. Bussiasemalta on Aisalle vain lyhyt kävelymatka, ja lisäksi se sijaitsee kätevästi keskustan ja rannan välissä niin, että molempiin on yhtä pitkä matka kävellä.

Aisan omistajapariskunta on aivan ihanan vieraanvaraista porukkaa. Heillä sattui olemaan tuolloin vähän hiljaisempaa, joten saimme samalla hinnalla siirron hieman parempaan huoneeseen josta löytyi parivuode, televisio, jääkaappi ja jopa oma pieni parveke! Ei oltaisi voitu valita parempaa asumusta neljän päivän miniloman ajaksi. 

Kun me sitten päästiin perille Pärnuun, käytiin vaan nopsaa tiputtamassa kamat hotellihuoneeseen, vaihtamassa vaatteet, hakemassa ruokaa ja suunnattiin suoraan rannalle!

Pärnu on paikkana minusta ihanan idyllinen ja kaunis kaupunki. Arkkitehtuuri ja lukuisat puistot on harmonisesti ja ajatuksella toteutettu. Pärnussa tunsin itseni tyytyväiseksi ja levolliseksi. Luulen, että sillä kun sielu ja silmä lepää noin kauniissa ympäristössä, on oma osuutensa asiaan. Pärnusta voisi ihan vakavissaan harkita ostavansa kesäasunnon, vaikka viimeistään sitten niillä kuuluisilla eläkepäivillä.

Me käytiin tuossa kyseisessä Steffani -nimisessä ravintolassa syömässä valehtelematta kolme kertaa. Tiesin jo etukäteen, että heidän ruokiaan ylistävät sekä turistit, että paikalliset. Lisäksi etukäteen netistä lukemissani arvosteluissa monet muut Pärnun ravintolat olivat saaneet lokaa niskaan, mutta Steffanista sanottu ainoa negatiivinen asia oli pitkät pizzojen jonotusajat. Nekin luonnollisesti johtuvat paikan suosiosta, sillä heillä on Pärnussa myös kotiinkuljetus ja ravintolan pöydät täynnä ihmisiä. Pizzojen paistaminen nyt vaan sattuu viemään oman aikansa. Mikäs siinä odotellessa ja hyvää viiniä siemaillessa kun lomalla ei ole kiire niin sitten minnekään. Ja sitä paitsi, jos on kärsimätön odottelemaan, niin aina voi tilata listalta jotain muuta.

On sanomattakin selvää, että Steffanin ruuat olivat suorastaan suussasulavia. Viihtyisä ilmapiiri ja ystävälliset tarjoilijat vaan paransivat vaikutelmaa entisestään. Steffanista tuli heittämällä meidän ehdoton "vakkaripaikka" Pärnussa! ;) (Kyllä, tänne on palattava, ja luultavammin jo ensikesänä.)

Yhtenä aamuna me suunnattiin aamupalalle rannalle, joka oli vielä siihen aikaan ihanan autio. Voiko oikeastaan enää paremmin päivän aloittaa?

To be continued...