Näytetään tekstit, joissa on tunniste Thassos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Thassos. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Hotel Korina

Nyt ennen juhannusta kerkeän vielä pikaisesti palaamaan Thassokselle ja meidän hotelliin. Yövyttiin siis Korina nimisessä viehättävässä hotellissa, joka oli juuri riittävän kokoinen hotelliksi, olematta enää apartment. Eli siis täydellinen! Hotelli ja asiakaspalvelu oli juuri sopivan intiimiä ja henkilökohtaista noin pienessä hotellissa.




En tiedä miten yleinen käytäntö tämä on hotelleissa, mutta itse törmäsin ensimmäistä kertaa ihastuksekseni tällaiseen ilmiöön. Korinan aulasta löytyi iso kirjahylly, johon hotellissa vierrailleet olivat lahjoittaneet matkalukemistaan ja mistä asukkaat saivat lainata lukemista lomansa aikana. Tämmöinen lukutoukka oli aivan haltioissaan! Ollappa loputon loma ja ikuisesti aikaa kahlata tuota hyllyä läpi altaan reunalla säkkituolissa makoillen. Eniten hyllystä löytyi englanninkielistä lukemistoa, mutta myös muunkin kielisiä kirjoja oli laidasta laitaan. Bongattiinpa jopa yksi suomalainen opus! Olisin enemmän kuin mielelläni hylännyt omatkin matkalukemiset tuonne, ellei se olisi sattunut olemaan Keravan kirjaston omaisuutta. :D

Meidän hotellihuone oli myös todella kiva ja moderni. Tätä kirjottaessa huomasin, ettei meillä tullut otettua yhtään varsinaista kuvaa itse huoneesta. Ehkä kuvien puute kertoo myös siitä, että huoneen ulkopuolella tuli vietettyä kuitenkin suurin osa ajasta ja kuvatkin painottuu sitten niihin muihin  puuhiin. Silti hotellihuone on lomalla hyvin tärkeässä roolissa! Hotellin sivuilta toki löytyy sitten niitä kuvia niitä kaipaaville, mutta lyhykäisyydessään meidän hune oli pieni, mutta juuri sopivan kokoinen, varustettu omalla parvekkeella ja kylppärillä. Ja täydellisellä sängyllä! Mun mielestä hotellihuoneessa sängyn roolia ei pidä piiruakaan väheksyä, sillä pahimmassa tapauksessa huonosti nukutut yöt voivat pilata koko loman. Aika worst case scenario on ehkä tämä, mutta kuitenkin. Meidän sänky oli mahtava, juuri sopivan pehmeä ja ISO. Mikään ei voita omaa sänkyä, mutta Korinan sänky pääsi pelottavan lähelle. :D




En pysty sanomaan, mikä hotellissa olisi ollut parasta, sillä kaikki tuntui olevan niin hyvin kohdillaan ja juuri meille "oikein" ja sopivaa. Yksi Korinan parhaista puolista on kuitenkin ehdottomasti tuo miljöö. Hotelli, sen piha ja ympäristö olivat erittäin hyvin hoidettuja, siistejä, moderneja ja samaan aikaan todella kodikkaita. Allasalueella oli paljon aurinkotuoleja, mutta niiden lisäksi myös hauskoja säkkituoleja ja tyylikäs varjoisa oleskelualue sekä pieni allasbaari, joka tarjosi meille helpotustaan hellekeleissä





Viihdyttiin todella hyvin meidän hotellilla ja sen poolilla, mutta tuohon taustalla kohoavaan maisemaan en koskaan kunnolla tottunut. Joka aamu hotellihuoneen parvekkeella joutui hiukan hieraisemaan silmiään. Altaalla makoillessa huomasin usein jääneeni mykistyneenä tuijottamaan meitä ympäröiviä mahtavia vuoristoja. Toisaalta, eipä moisia maisemia täällä kotona parvekkeelta näe. Tuolla muutenkin se esteetön näkymä oli niin mukavaa vaihtelua, kun korkeita taloja tai puita ei ollut tiellä näkökentässä. Jotenkin mulla on sellainen kutina, että tuohon hotelliin on vielä palattava. Ei ehkä ihan heti, mutta kenties vuosien päästä? Ehkä vuodet vierii, ja saan seuraavalla kerralla liittyä viehättävien brittirouvien joukkoon seurustelemaan paviljongin varjoon. ;)

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Oi Thassos ♥

Noniin, nyt on vihdoin aika palata meidän Kreikan matkaan, kun lomalta paluustakin on ehtinyt vierähtää jo viikko. Sitä itse lomaakin osaa arvostaa ihan eri tavalla, kun sen jälkeen aherretaan töissä senkin edestä. ;)

Oih Thassos. En edes tiedä, millä sanoilla alkaisin kuvailemaan tuota ihastuttavaa Kreikan saarta. Tuo pieni saari Egeanmerellä tuli ja valloitti meidän sydämet omalaatuisuudellaan, hyvällä pienellä sekopäisyydellään sekä rennolla ja intiimillä tunnelmallaan.



Thassos on siis Kreikan pohjoisin saari, joka sijaitsee ikäänkuin varsinaisen mannerkreikan itäpuolella.  Thassos on ympärysmitaltaan vain noin sata kilometriä, joten lentokenttää ei tältä vuoristoiselta pikkusaarelta löydy. Me lennettiin Kavalan kentälle, joka siis sijaitsee mantereen puolella, ja mentiin Kavalasta lautalla Thassoksen suurimpaan kaupunkiin Limenakseen, josta matka jatkui Skala Potamiakseen ja Golden Beachille. Nuo ylemmät kuvat ovat lauttamatkalta, jolloin päästiin todistamaan upea auringonlasku punaisen pallon laskeutuessa lähes silmissä horisonttiin. Etualalla näkyy vielä Kavalaan kuuluvaa niemekettä, ja takana siintää Thassos. Matkaa saaren ja mantereen välillä ei siis ollut paljoakaan.








Rakastuttiin heti Golden Beachiin. Ihanan intiimi pikkukylä, josta kuitenkin löytyy kaikki tarvittava viikoksi lomailijalle. Ihmiset ovat ystävällisiä, tuttavallisia ja lämminsydämisiä. Ja entäs se itse ranta! <3 Kolme kilometriä pelkkää hiekkarantaa, kristallin kirkasta merivettä ja sileitä, kauniita ja erikokoisia ja näköisiä pikkukiviä.















Tältä lomalta ruoka ansaitsee ihan oman kappaleensa. En myönnä, että yksi syy meidän paluuseen Kreikkaan olisi ollut kreikkalainen ruoka. Joka on muuten ihan syntisen hyvää; souvlakit, baklavat, gyrokset, tsatsiki ja tottakai kreikkalainen salaatti (ja se leipä!). Elettiin meidän loma oikein pulleasti, ja ruokailtiin toinen toistaan ihastuttavammissa paikoissa ja nautittiin herkullisesta ruuasta. Erityismaininnan ansaitsee kuitenkin meidän viimeisen illan ravintolavalinta, jonne päädyttiin lähes sattumalta, mutta joka on kiistatta alueen paras ravintola. Hintataso oli tottakai myös hitusen korkeampi, mutta palvelun laadun, ravintolan puitteet ja taivaallisen makuisen ruuan huomioon ottaen täälläkin syötiin erittäin edullisesti. Viiden ruokalajin illallinen ja litra hyvää viiniä kauniissa ympäristössä oli silloin täydellinen päätös täydelliselle lomalle.

Yläpuolella on kuvia ravintola Viglistä, jossa ruoka oli vähintäänkin yhtä mahtavaa kuin maisemat, sekä Beba beach bar ravintolasta. :D Laitan myös meidän vikan illan hotelli Enavlionin ravintolasta muutaman kuvan postauksen loppupuolelle.













Mulla on teille parikin esimerkkiä tuosta Thassoksen meiningistä ja niistä ihmisistä. Bussikyydit oli tuolla vähintäänkin mielenkiintoisia. Isot bussit mutkittelivat pienillä vuoristoteillä ja ajoivat tarvittaessa kylmän viileästi vieläkin pienenpien vuoristokylien _läpi_. Kyllä, siellä ei kulkenut siis mitään varsinaisia autoteitä, mutta sieltä se paikallisbussi vaan meni talojen seiniä hipoen, kuskin rupatellessa kovaan ääneen etupenkillä istuneen naisen kanssa. Jutustelu keskeytyi vain, kun kuski kailotti sen sijaan puhelimeen, tai pysähtyi huikkailemaan sedille terasseilla tai talon parvekkeella. Yhden kanssa kurotettiin paiskaamaan jopa kättä bussin ikkunasta. Ei ihan pysty tuota skenaariota sovittamaan Suomeen ja HSL:llän julkiseenliikenteen busseihin. :D Mutta perille päästiin aina ja ihan yhtenä kappaleena. On niin virkistävää päästä välillä näkemään ihan toisenlaista kulttuuria ja elämäntapaa.

Me käytiin loman aikana myös Limenaksessa, eli Thassoksen suurimmassa "kaupungissa". Ja meille tuli heti ikävä meidän omaan pikku kylään. En jostain syystä tykkää yhtään ravintoloiden sisäänheittokulttuurista, joka Limenaksessakin kukoisti. Ja heti alkoi tuntua, että on liikaa ihmisiä, liikaa turisteja, luonto liian kaukana. Palattiin onnellisina takaisin meidän jo omaksi omaksumaan vuorten piirittämään lahteen. En kylliksi voi korostaa, miten mukavia ihmisiä me tavattiin ja miten hyvää palvelua saatiin kaiken aikaa Golden Beachilla. Siellä tuntui, kuin elelisi ihan omassa pikku kuplassaan, ilman huolta huomisesta tai yhtään mistään muustakaan. Mummini sanoisi, että siellä me oltiin kuin herran kukkarossa. :D











Aaah tulee niin ikävä tota ruokaa! Kirjoitan teille vielä erikseen postauksen meidän hotellista, ettei tästä yhdestä tulisi niin tolkuttoman pitkä. ;) Tuntuu, että sanottavaa ja kerrottavaa on vaikka kuinka, mutta ettei ne sanat kuitenkaan riitä. Pelkät sanat ja kuvat eivät tee oikeutta tuolle paikalle. Thassos pitää kokea.






Viimeisenä päivänä jätettiin haikeina Golden Beach taaksemme, ja suunnattiin taas lautalle kohti Kavalan kenttää. Istuttiin laivan kannella ja nautittiin viimeisistä kirkkaista auringon säteistä iholla Välimeren säihkyessä kilpaa auringon kanssa. Katsellessamme merta, Teemu tarttui äkisti käteeni ja osoitti suoraan eteenpäin. Seurasin automaattisesti katseellani sormen suuntaan. "Delffiineijä", kuului Teemun hymyilevä kuiskaus. Ja totta se oli. Tunsin onnen kyynelten virtaavan pitkin poskia, nojatessani kaiteeseen ja tuijottaessani haltioituneena vedestä kohoilevia eläimiä. Ei tuollaista tapahdu kuin elokuvissa. Kymmenet sileän kiiltävät selkäevät hyppivät iloisesti vedestä, kuin toivottaen hyvää matkaa. Nautin siitä hetkessä elämisen tunteesta aivan äärettömästi. Tulen varmasti ikuisesti muistamaan Thassoksen loman päätöksen, kun aurinko paistoi, meri kimmelsi ja ihastelin puoliksi nauraen ja puoliksi onnesta itkien delffiinien menoa Teemu vierelläni. <3