Näytetään tekstit, joissa on tunniste matka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matka. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Lämpöön!

Niinhän siinä pääsi käymään, että tällekin keväälle tuli varattua ulkomaanmatka. Joku siinä tammikuun pimeydessä onnistuu joka kerta pääsemään niskan päälle, ja ennen kun huomaakaan, on netistä klikkailtu matkaliput lämpöön. Pimeän ja loskaisen kevään läpi kahlaaminenkin helpottuu kummasti, kun tulevaisuudessa siintää hartaasti odotettu reissu!

Tällä kertaa meitä odottaa Italian Sardinian valkoiset hiekkarannat ja turkoosi meri! Välimeren Karibiaksikin nimitetty iso saari sijaitsee manner Italian länsipuolella. Matkaan päästään vasta toukokuun lopussa koulujen loputtua, joten luulisi että silloin Etelä-Euroopassa riittää lämpöä jo yllin kyllin! <3


 Kuvat täältä

Ainut ongelma loman varaamisessa on se, kun ei sitä millään malttaisi odottaa. Ennustan kuitenkin, että tämä pari kuukautta tulee menemään kuin siivillä. Kevät on aina jotenkin hirveän puuhakasta aikaa, ja silloin on ripoteltu vaikka mitä kivoja tapahtumia lähes viikottain, joten tylsistyminen tuskin pääsee yllättämään.

Huhtikuu alkaa omilla synttäreillä, joita tänävuonna pääsiäinen seuraa tiukasti perässä (voikohan kummipojan jo viedä virpomaan? :D). Kun pääsiäisistä on päästy eteenpäin, koittaa meidän vuosipäivä huhtikuun lopussa (viisi vuotta jo, jäiks!), ja tuolloin olisi kiva tehdä jotain vähän spessumpaa. Saa vain nähdä, miten kaikki aikataulut sopii yksiin, sillä tänä keväänä koittaa myös allekirjoittaneen ensimmäinen viikon vappu. :D Saapa nähdä, mitä niistäkin riennoista tulee... Ennen vappukarkeloita olen ilmoittautunut jo ainakin kaksiin opiskelijameininkeihin krhm. Jos vapusta selvitään hengissä, on äitienpäivä siitä viikon päästä ja viimeiset tentit ennen kesälomaa pitävät varmasti kiireisenä. Joten tarkemmin tarkasteltuna en sittenkään taida ehtiä paljoa lomaa odottelemaan. :D Se tulee sieltä kun on tullakseen, ja ehkä parempikin kun ei ihan heti tule, sillä sen verran on vielä tehtävää ja asioita hoidettavana. Yksi pieni supersiisti juttu ainakin, mutta kerron siitä teille vähän myöhemmin.

Valmistauduin huomaamattani tulevaan lomaan, kun ostin meille heräteostoksena matkalaukun. Odottelin, että Teemu pääsee töistä, ja päätin mennä kiertelemään siksi aikaa Forumin hintasirkukselle. Kierrellessäni osuin Nahka Albertin näyteikkunaan, missä komeili alennusmyynti lapussa kaikki matkalaukut 49,95€. Tiedän, että varsinkin isot matkalaukut ovat aika hintavia, joten tuumin ettei sieltä varmaan löydy kuin matkustamokokoja. Liikkeen myyjä kuitenkin vahvisti mulle, että tosiaan kaikki koot maksoivat saman verran, myös L koon ruumalaukut, joiden normaalihinta on 150€. Hetken pohdittuani olin kauniin kiiltävän ja harmaan matkalaukun uusi omistaja, ja kärräsin alennusmyyntilöytöni kanssa pitkin Helsingin kävelytunneleita. Tähän mennessä ollaan aina lainattu meidän vanhempien matkalaukkuja, kun ollaan lähdetty jonnekin reissuun, mutta nyt ei enään tosiaan tarvitse.

Reissusta puheen ollen, me lähdetään huomenna taas minireissulle etelänaapuriin. Tällä kertaa matkaseurueena on Teemu ja mun veli, joka lähtee Teemulle seuralaiseksi. Mulla menee niin paljon aikaa kampaajalla ja kynsihuollossa (puolen vuoden piinallisen tauon jälkeen), että pojat saavat sillä aikaa puuhailla mitä lystäävät. Kyllä mä varmaan syömään ja kahville pikaisesti niiden kanssa kerkeän. (; Joten nyyt kone kiinni ja vällyjen väliin, huomenna odottaa aikainen herätys!

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Kevät on täällä

Okei. Nyt mä en voi enää mitenkään pitkittää tätä. Olen kirjottanut teille viimeksi ennen meidän Ylläksen matkaa. Tammikuussa. Shame on me. Jotenkin tämän kouluelämän yhteensovittaminen blogin kanssa tuntuu olevan mulle haasteellista. Mutta miksi ihmeessä? Sitä en kyllä itsekään tajua. Juu, koulu ja työt nyt toki vie aikaa elämästä, mutta ei nyt sentään niin radikaalisti, ettei sitä kerkeäisi toisinaan postauksia näpytellä. Toki tuo keskitalvi on bloggaamisen kannalta melko haasteellista aikaa. On niin pimeää, ettei mihinkään vuorokauden aikaan ole mahdollista saada kelvollista kuvasaldoa julkaistavaksi tänne. Ja oikeastaan ei edes tapahdu mitään ihmeellistä :D Sitä vaan suunnilleen eletään päivästä toiseen ja odotetaan kevättä saapuvaksi. Joten ehkäpä se oli tämä lähestyvä kevät, joka sai taas talviunihiekat karisemaan silmistä ja mut aukaisemaan bloggerin parin kuukauden breikin jälkeen.

Kevätaurinko lämmittää ihanasti ja sulattaa noita lumikerroksia. Ennusteiden mukaan ensi yö on viimeinen kunnollinen pakkasyö, ja siitä sitten lähdetään kunnolla kohti plussakelejä ja lumien sulamista. Ja olen tästä salaa aika hyvilläni. Kyllä se kevät saakin pikkuhiljaa alkaa tehdä tuloaan näin maaliskuun puolenvälin kieppeillä. Tänään yritettiin vielä epätoivoisesti käydä hiihtämässä talven viimeiset hiihdot. Tai kyllähän me hiihdettiinkin, mutta melko jäisiä ja sohjoisia alkavat etelän ladut olemaan. Ei auta kun pakata uudenkarheat sukset varastoon odottelemaan ensi talvea.

Hiihtämisestä puheen ollen, nyt taitaa olla ihan viimeisiä hetkiä julkaista teille vielä kuvat meidän Ylläksen reissulta. Sitten ei kyllä enää jaksa talvikuvia pahemmin katsella. Oltiin siis tammikuun loppupuolella Teemun vanhempien mukana Ylläksellä viikon hiihto- ja laskettelureissulla. Ja mä taisin samalla hiukan rakastua Lappiin. Kyllä se vaan on ihanaa silloin, kun talvella on oikeasti talvi ja pääsee nauttimaan kunnon hangista. Ja sitä me Ylläksellä nimenomaan tehtiinkin!











Siinäpä oli melkoinen kuvapläjäys. Ihanaa oli palata hetkeksi noin lumisiin maisemiin, vaikka tuota pimeyttä ei kyllä ole ikävä! Hämyisyydessä on oma viehätyksensä, mutta aikansa kutakin. Nyt nautin täysin rinnoin, kun päivä pitenee pitenemistään ja aamuisin saa herätä auringon ensisäteisiin. <3

Onko siellä ruudun toisella puolella enään ketään jäljellä lukemassa mun löpinöitä?

perjantai 16. joulukuuta 2016

Lomalle!

Arvatkaas mitä? Nyt on viimeisetkin koulutehtävät palautettu, tentit tehty ja tunnit lusittu. Täällä ollaan virallisesti joululomalla! Vaikka mulla onkin töitä tämän (lähes neliviikkoisen!!!) loman aikana, lasken sen silti lomaksi, sillä ei ole lainkaan koulua tai mitään siihen liittyvää töiden lisäksi. Eli vapaa-aika on puhdasta vapaa-aikaa ilman huolta huomisesta. Eikä mulla edes ole niitä työtuntejakaan kovin merkittävässä määrin. Loman viimeinen viikko onkin sitten ihan tuplalomaa, kun ollaan vielä vapaalla jalalla koulusta, sekä töistä viikon mittainen palkallinen loma. Ai ettien että kuulkaas! Onneksi tajusin noita talvilomia syksyllä varattaessa, että kyllähän se nyt kannattaa ilman muuta pitää silloin, kun ei kouluakaan ole. Ja tuo tammikuun toinen viikko oli vieläpä suhteellisen helppo saada, kun monilla kuitenkin on jo koulut ja työt alkaneet, mutta hiihtolomakausi siintää vielä hamassa tulevaisuudessa.

Teemukin onnistui saamaan töistä lomaa saman viikon, joten me päästään lähtemään yhdessä reissuun! Etelän sijaan me matkustetaankin tällä kertaa pohjoiseen. Ja itseasiassa niin pohjoiseen, etten ole vielä koskaan elämässäni käynytkään. (Ja joo äiti, sitä ei lasketa kun satuin olemaan lapissa mukana vaahtosammuttimen kokoisena tonttuna, joka luulee, että lumi on ruokaa.)
Me mennään Ylläkselle!


Teemu on viettänyt lapsuudessaan lähes kaikki talvet ja varmaan osan kesistäkin Ylläksellä, sillä Teemun vanhemmilla oli mökki siellä. Ihanaa päästä vähän näkemään paikkaa, joka on kuitenkin ollut ihan isossa osassa Teemun elämää joskus. Ja tosiaan ihan uusi kokemus mulle muutenkin, vaikka Oulun leveysasteita onkin kulutettu ahkerasti kesät talvet. Oulusta on kuitenkin muutama hassu satakilsaa vielä matkaa kartalla suoraan ylöspäin. Jäiks, mitenhän mä oikeen selviän niin pitkästä matkasta...

Me tosiaan mennään sinne suuntaan Teemun vanhempien kyydissä, jotka ovat vuokranneet mökin kolmeksi viikkoa. Takaisinpäin on ostettuna juna- ja lentoliput sitten. Onnistuttiin saamaan oikeestaan tosi hyvät liput, kun varattiin ne jo riittävän ajoissa. Kotimatkalla tehdään myös pieni välietappi Ouluun, ja päästään taas nauttimaan tuosta ihanasta kaupungista ja meidän ystäväpariskunnan seurasta pariksi päivää. Iiik, en millään malta odottaa! <3 Onneksi tuo reissu tulee olemaan koko loman loppuhuipennus, joten aika tässä Joulun molemmin puolin kuluu kyllä varmasti kuin siivillä.

Tänne eteläänkin saatiin pari päivää sitten hentoakin hennompi lumipeite. Parempi sekin kuin ei mitään, mutta ellei meitä odottaisi kunnon hanget tammikuussa, niin olisin mä aika nyreissäni. Nyt saatan juuri ja juuri selvitä siitä ajatuksesta, että Joulua joudutaan luultavasti viettämään melko lumettomissa merkeissä.

Ja niin me päästiinkin jälleen mun lempipuheenaiheeseen; Jouluun! Täällä on jo jouluvalmistelut kovassa vauhdissa, ja nyt ne vaan kiihtyykin, kun ei koulu- tai työkiireet pääse liikaa häiritsemään. ;) Joulukuusi on jo koristeltu ja kotona näyttää muutenkin jouluiselta. En malta odottaa, että saan pari pakettia pyöräytettyä kuusen alle tuomaan lisää joulufiilistä. Voi mä niin rakastan ihan kaikkea joulussa! Vaikka tää joulukuu onkin kulunut ihan hirveää vauhtia, on ihanaa että vielä on viikko aikaa jouluun ja ehdin vielä kunnolla fiilistelemään ennen h-hetkeä. Mitään paniikkiakaan tuskin ehtii syntyä, sillä lähes kaikki joululahjat on jo hankittuna.

Voisin kirjoitella teille vähän ainakin koristelu- ja paketointijuttuja, sekä yksi lukuvinkkikin mulla olisi jemmassa. Semmoisia kivoja pieniä maistiaisia nyt ennen joulua, kun pitäisi olla kunnolla aikaakin rustailla. Mutta nyt heittäydyn Teemun seuraan sohvannurkkaan seurailemaan sivusilmällä Indiana Jonesia. Saa nähdä, maltanko vielä tämän illan olla kaivamatta paketointivälineitä esille... Ihanaa viikonloppua teille lukijoille!

Postauksen kuvat lainattu.

maanantai 8. elokuuta 2016

Road trip snapshots

Aaah ihana olla kotona! Road trip on siis vihdoin rantautunut takaisin Keravalle. Alun perin ajatuksena oli olla poissa muutama yö, mutta reissu venähtikin viikkoon. Seinäjoen asuntomessuilta Pietarsaaren kautta Kalajoelle, mistä matka jatkui Yli-Iihin, missä viihdyttiin pisimpään, ja sieltä vielä Ouluun ja Kuusankosken kautta kotiin. Huhhuh.


Tosiaan ihan ensiksi ajeltiin Seinäjoelle, missä viihdyttiin koko päivä asuntomessualuetta ihastellessa. Paljon mielenkiintoisia sisustus- ja rakennusjuttuja tarttui matkaan mukaan, sekä hirveä määrä valokuvia. Luulempa, että naputtelen asuntomessuista ihan oman postauksensa juurikin tuon suuren kuvasaaliin vuoksi.

Haluttiin ottaa asuntomessuista kaikki ilo irti, eikä viitsitty pitkän messupäivän jälkeen enään alkaa stressailemaan matkan jatkamisesta. Päätettiin siis kylmän viileästi nukkua yksi yö autossa ja jatkaa matkaa sitten taas aamulla. Käytiin syömässä Seinäjoen keskustassa ja ajettiin vielä reilu sata kilometriä eteenpäin, ettei seuraavan päivän matka olisi ihan niin pitkä. Oltiin etukäteen katsottu, että Pietarsaaren ABC on sopivan matkan päässä ja sen parkkis sopisi muutenkin hyvin yhden yön majoittumiseen. Huoltoasema meni kiinni kahdeltatoista ja aukesi taas kuudelta aamulla, joten olo oli suhteellisen turvallinen, kun tiesi että vierestä löytyy melkein koko ajan muita ihmisiä sekä kameravalvontaa.

Me nukuttiin auton takakontissa yllättävän hyvin! Oltiin pedattu meille oikein söpö ja pahmoinen pesä, minne oli hyvä sukeltaa pitkän päivän päätteeksi. Laskeskeltiin, että unta kontissa riitti peräti kahdeksan tuntia, ja herättiin aamulla virkeinä uuteen päivään. Aamupalan jälkeen matka jatkuikin sitten kohti Kalajokea.


En ole koskaan aikaisemmin käynyt Kalajoella, joten päätettiin suunnata road trippimme myös sinne, kun samalla suunnalla oltiin jo valmiiksi. Kalajoki myös osuu aikalailla matkanvarrelle Seinäjoelta Ouluun päin, vähän täytyy rannikon kautta koukata, mutta mikäs siinä ajellessa kun lomalla ei ole mihinkään kiire. (;




Tykästyin Kalajoen hiekkasärkkiin valtavasti. Uimaan asti ei tällä kertaa päästy, mutta tuolla oli ihan kivaa vaan kierrellä ja ihmetellä. Laskettiin lähistöltä muunmuassa neljäkymmentä tuulimyllyä ja käveltiin ihan nimen kärkeen, mistä löytyi pikkuruinen venesatama.

Muutaman tunnin vaeltelun jälkeen lähdettiin ajamaan taas kohti pohjoista ja Oulua. Jatkettiin matkaa vielä vähän Oulun ohi Yli-Iihin, missä isän vanhemmat, mummo ja pappa siis asuu, ja missä on monet kerrat vierailtu tämän bloginkin aikana. Lapsuuden kesäpaikka, ja mulle se mökki, jota ei koskaan tarvinnut omistaa, koska oli mummola.








Mummolasta jäi taas käteen kasa ihania muistoja. Naapurin tytöistä kaksi sattui sopivasti olemaan lapsuudenkodissaan meidän loman aikana, joten naapurissa tuli istuttua iltaa isommalla porukalla, kolmen tytön ja kahden miehen voimin. Naapurista löytyi myös ihastuttava kolmen kuukauden vanha koiranpentu, jota halaillessa ja pussaillessa päivät kuluivat nopeasti. Iltauinteja joessa ja sen hiekkasärkillä, uintireissun jälkeistä lämmittelyä saunan lauteilla, hullun hauskoja seurapelejä, eläintarha meinikiä (mummola + naapuri = kaksi koiraa ja kuusi kissaa), hyvää punaviiniä ja höpöttelyä terassilla, hyttysten vähyyden ihmettelyä, kunnon ukkoskuuroja ja paljon naurua. Täältä me vaan löydämme itsemme joka kesä. <3









Viimeinen pohjoisessa vietetty päivä ja yö oltiinkin sitten Oulussa ystäväpariskunnan uudessa kodissa samalla kokoonpanolla. Kierreltiin Oulun keskustaa, pyydystettiin Pokemoneja, suoritettiin pientä shoppailua ja nautittiin auringonpaisteesta ja lämmöstä. Ruokapaikaksi valittiin hampurilaisravintola Kauppuri 5, joka on saanut nimensä kadusta, jolla sijaitsee. Oulun parhaita burgereita meille lupailtiin, ja ne totisesti eteemme saatiinkin! Paikan tarjoamat sipulirenkaat olivat myös parhaita koskaan maistamiani. Koko pöytäseurue oli ihan ähkyssä syömisrupeaman päätteeksi. Päätettiin Teemun kanssa, että tänne on ehdottomasti tehtävä comeback seuraavalla Oulun reissulla.

Illalla lähdettiin upean aurinkoisen päivän päätteeksi vielä uintireissulle Nallikariin. Aluksi merivesi tuntui vilpoisalta, mutta siihen tottui nopeasti ja meillä vierähtikin pitkä tovi vedessä frisbeetä heitellen. Tuo meidän Oulun päivä oli kyllä niin onnistunut ja ilmakin mitä mahtavin, että ikävä jäi kyllä sekä paikkaa että ihmisiä. <3

Road tripin pisin ajorupeama koitti seuraavana aamuna, kun jätettiin Oulu taaksemme ja lähdettiin ajamaan kohti Kuusankoskea, missä Teemun mummu asuu. Jätskitauko pidettiin Viitasaaren ABC:llä, kun samaan aikaan satoi vettä ja aurinko paistoi kirkkaasti, Ai että mitenkö on mahdollista? Älkää multa vaan kysykö, olin itsekin ihan äimänkäkenä. :D

Mummun kanssa syötiin hyvää ruokaa, käytiin iltakävelyllä ja saunottiin matkustus nuhjuisuus pois. Saatiin hirveästi mustikoita mukaamme, ja nyt meidän pieni pakastin pullisteleekin jo liitoksistaan. Nyt on smoothieaineksia koko pitkäksi talveksi!

Laskeskelin, että meille kertyi neljä eri yösijaa viikon sisään, joten voitte kuvitella, miltä tuntui kaatua viime yöksi ihan omaan sänkyyn. Reissaaminen on ihanaa, mutta melkein yhtä ihanaa on matkan jälkeen olla taas kotona.

Alun perin ajateltiin, että täksi viikoksi pakattaisiin taas kimpsut ja kampsut ja lähdettäisiin rantalomalle Pärnuun. Säitä seuraillessa päätettiin jättää Pärnun reissu toiseen kertaan, sillä parasta siellä on minusta juurikin se ihana pitkä hiekkaranta, joka ei oikein pääse oikeuksiinsa vesisateessa. Nyt olen kyllä tyytyväinen päätökseen, sillä en millään olisi jaksanut lähteä heti uuteen reissuun. Tai ehkä ihan lyhyelle visiitille, sillä huominen on suunnitelmien muutoksesta huolimatta pyhitetty pienelle Viron reissulle, kun suunnataan päiväksi Tallinnaan.

Huuh, nämä mun postaukset alkaa muistuttaa jo jonkin sortin maratoneja. Mutta minkäs sille voi, kun on niin paljon kerrottavaa ja näytettävää, ja näin lomalla se on vähän epävarmaa koska eksyy taas seuraavan kerran ruudun äärelle. :D Tekemistä ainakin riittää niin, ettei paljon paikoillaan ehdi tylsistymään! Vielä viikko olisi aikaa juoksennella vapaasti, sitten koittaa paluu töihin ja koulun penkille, jäiks! Mutta se onkin jo kokonaan toinen tarina... ;)

torstai 30. kesäkuuta 2016

Päivä Tallinnassa: Kesätukka ja uudet kynnet!

Kesäterkut täältä suunnalta! Kerroinkin teille, että meillä oli tälle viikolle vähän pieniä etelänreissusuunnitelmia, nimittäin Tallinnan risteilyn merkeissä. Mukana matkassa oli tällä kertaa äiti, pikkuveli ja veljen tyttöystävä. Äidillä oli viikkarille joku lahjakortti, joka meni vanhaksi tämän kuun lopussa. Kesäkuun toiseksi viimeinen päivä oli siis mitä oivallisin päivä lähteä reissuun mukavalla kokoonpanolla!


Päivä Tallinnassa -risteily on toteutettu niin, että laiva lähtee Helsingistä edellisenä iltana, on jo yöllä perillä Tallinnan satamassa, ja laivasta pääsee ulos heti aamusta niin, että on sitten koko päivä aikaa palloilla maissa puuhaillen kuka mitäkin. Meidän porukalla ei ollut syömistä ja shoppailua suurempia suunnitelmia, paitsi minulla, koska päädyin varaamaan itselleni vähän extempore meiningillä sekä kampaaja-, että kynsihuoltoajan. Näiden armoilla sitten mentiin vähän koko päivä, aloittaen tottakai hotelli Virun aamiaisbuffasta.



Voin erittäin lämpimästi suositella Virun aamiaista, joka taisi kustantaa 13€ per henkilö. Laivasta piti tosiaan lähteä jo puoli kahdeksalta, joten laivan ylihinnoiteltu buffet ei ollut oikeastaan edes vaihtoehto. Oltiin jo ennen kahdeksaa aamiaispöydässä, kun napattiin satamasta suoraan taksi Virulle. Suuressa aamiaissalissa oli toki tunkua, mutta kaikille riitti mainiosti sekä pöytiä, että ruokaa. Tarjonta oli lisäksi ihanan monipuolinen. Olen tainnut täälläkin mainita, etten ole oikein perinteisen lämpimän aamiaisen ystävä. Mulle ei uppoa munakas ja pekoni heti aamusta, joten oli ihana huomata, että tarjolla oli myös paljon raikkaita hedelmiä ja pehmeän tuoretta leipää.



Täyttävän aamiaisen jälkeen mun oli aika suunnata kohti kampaajaa. Loput porukasta jäivät tekemään ostoksia siksi aikaa Viru keskukseen. Kampaajan kanssa olin vähän laiskalla päällä, joten valitsin ensimmäisen, joka löytyi netistä helposti, suht edullisin hinnoin sekä suomenkielisillä nettisivuilla. Jos ehtisi käyttää vähän enemmän aikaa, niin löytyisi varmasti huokeampia ja vähemmän hienoja vaihtoehtoja, mutta mulle nyt riitti tällä kertaa helppous kriteeriksi. Selkeät suomenkieliset nettisivut, hyvä sijainti ja luotettava olemus veivät tällä kertaa pisimmän korren kauneushoitola Marinessissa.

Mulla ei ollut kovin tarkkaa suunnitelmaa hiuksien suhteen. Vähän leikkausta ja tummempaa väriä päähän. Ja näillä sitten mentiin! Olin varautunut kuluttamaan kampaajantuolia ihan huolella, koska halusin hiuksiini raitoja, mutta käyntini hoituikin tehokkaan ripeästi reilussa tunnissa. Pituudesta lähti omasta painostuksestani ehkä pari senttiä liikaa, mutta mitäpä tuosta. Se on vain hiusta, joka kasvaa kyllä takaisin. Ja sitä paitsi nyt mulla on aivan ihana ja kevyt kesätukka, jonka kanssa kelpaa viilettää pitkin kesän rientoja ilman, että tarvitsee turhaan liikaa miettiä. Otan teille lähipäivinä vähän parempia kuvia uudesta lookista, nyt saatte tyytyä näihin kännykkänäpsyihin. :) Ja ainiin, pitkien hiusten raidoitus ja leikkaus, sekä pesu ja föönaus maksoivat Marinessissa 68€, ei paha! Mariness sijaitsee ihan Stockan vieressä, eli käytännössä ihan siinä keskustassa. Palvelu oli ystävällistä (harvinaista Virossa?) ja koen, että toiveitani kuunneltiin ja että sain kyllä hyvin vastinetta rahoilleni. Marinesiin saatan eksyä vielä tulevaisuudessakin, sillä tarjoaahan kauneushoitola lisäksi muitakin palveluja pelkän kampaajan lisäksi.




Kampaajan jälkeen kävin etsimässä porukkani, jonka kanssa hypättiin taas taksiin, ja suunnattiin tällä kertaa Tallinnan suurimpaan ostoskeskukseen Ulemisteen. Mun shoppailusaavutukset jäivät tällä kertaa aika vaatimattomiksi, mutta mitäpä tuosta. Jäipähän enemmän tuhlattavaksi laivan taxfreehen ja toisaalta eihän tuo kauneudenhuoltokaan ihan ilmaista ole, vaikka aika halvalla kyllä Tallinnassa pääseekin. Shoppailun lomassa käytiin syömässä ja lähdettiin takaisin ydinkeskustaan ja tällä kertaa mulla oli edessä kynsihuolto.



Rakennekynsimahdollisuuksista jaksoin tehdä vähän perusteellisempaa kartoitusta, kuin kampaajista. Huomasin, että monessa paikassa Tallinnassa rakennekynsien hinnat alkaa olla jo ihan Suomen tasolla. Onnistuin kuitenkin löytämään hyvin suositun tekijän, joten ajattelin, että parempi sitten vaikka maksaa laadusta jos hintakin on sama kuin Suomessa. Kokeilin kepillä jäätä, ja jesh, naisella oli eiliselle yksi vapaa aika jäljellä! Minulle se kiitos! Aluksi mulla oli vähän vaikeuksia löytää perille Studio Indigoon, sillä se sijaitsi kolmannessa kerroksessa yhdessä rapussa, jossa oli lukuisia muitakin liikehuoneistoja. Onneksi mulla oli kynsien tekijän numero, joten hän tuli minua vastaan alaovelle. Kynsistudion tilat olivat melko vaatimattomat, joka ei tosin häiritse mua pätkääkään. Se itse ympäristö kertoo loppujen lopuksi aika vähän kynsien tekijän todellisista taidoista. Ja tämä kerta vielä oikein vahvisti säännön. Sillä Ingrid on aivan älyttömän taitava. Nämä on kaikin puolin heittämällä parhaat rakennekynnet mitä mulla on koskaan ollut. Ja Ingrid on kaiken päälle vielä tosi mukava ja puhuu sujuvasti englantia. Mua melkeen harmitti lähteä pois, kun kynnet olivat valmiit. Sanoinkin Ingridille, että en mä voi laittaa kynsiä enää missään muualla, että sen on nyt pakko muuttaa Suomeen. :D Lopuksi kysäisin, että paljonkos nämä ihanuudet nyt sitten kustantaa? No noissa joutui näkemään vähän enemmän vaivaa, kun edelliset oli niin vasemmalla kädellä tehdyt, että 31€. Anteeksi, kuulinko mä nyt oikein? Suomessa kynnet maksaa helposti tuplasti tuon verran ja olin ihan ihmeissäni, kun olin käsittänyt Tallinnan hintojen olevan lähes samalla tasolla. Mutta ei, ihan oikein mä sen hinnan kuulin. Joten ystävät rakkaat, en voi muuta kuin lämmöllä suositella Ingridiä. Studio Indigolla ei ole virallisia nettisivuja, mutta facebook -sivut löytyy, ja sieltä kautta ajan varaaminenkin hoitui älyttömän vaivattomasti.







Taisin melkeen hypellä ulos kynsihuollosta. Uusi tukka, uudet kynnet, kyllä tollaset asiat vaan tekee niin iloiseksi ja mielen keveäksi. Olo on ihanan freessi, ja melkeen kuin uudesti syntynyt. Meillä oli ihana päivä Tallinnassa, vaikka osan vietinkin keskenäni hoidoissani. Paluumatkalla istuttiin laivan aurinkokannella tähystämässä hitaasti lähestyvää Helsinkiä. Suomenlinna näytti mahtavalta, kun aurinko paistoi ja meri oli tyyni. Lisää näitä päiviä mun kesääni kiitos! <3