Näytetään tekstit, joissa on tunniste autot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste autot. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. marraskuuta 2015

Uusi auto!

Täällä tapahtuu sellaista vauhtia, ettei pieni ihminen meinaa pysyä mukana! Kolmen päivän sisällä olen sekä myynyt vanhan autoni (rip Kupla <3), että ostanut tilalle uuden ihanuuden. Molemmat vähän kuin puolivahingossa. :D

Kupla oli ollut jo hetken aikaa myynnissä, sillä tarkoituksena oli hankkia tilalle vähän uudempaa ja tilavampaa autoa. Ja jotenkin elelin vähän sillain, että käydään se johonkin liikkeeseen vaihtamassa, kun omasta mielestä sopiva uusi auto löytyy. Niin se vaan taas elämä yllätti, ja toissapäivänä istuin illalla sohvalla pöllämystyneenä rahat kourassa ja parkkiruutu tyhjänä. Siitäpä alkoikin sitten uuden ajokin metsästys.

Mun kriteerit rajasi autovaihtoehdot aika kaposelleen, joten ihan mistään piece of cake -jutusta ei ollut kyse. Olin jo oikeastaan menettämässä toivoani yhden epätoivoisen autonmetsästyspäivän päätteeksi. Ja itseasiassa vähän jo pohdiskelin, että mitenhän se töihin matkaaminen sun muu onnistuu noita julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Ei muuten onnistu. Tai nähtävästi universumi on päättänyt, ettei ainakaan tältä muijalta.

Sen ainoan kerran, kun mulla ei ole muuta vaihtoehtoa, kun turvautua julkisiin, niin eihän se kyseinen bussi tietenkään ilmaannu pysäkille. Seisoskeltuani viisikymmentä minuuttia kylmässä ja tihkusateessa odotellen bussia, joka ei edes lopulta tullut, vaan jouduin menemään seuraavalla, tulin siihen johtopäätökseen, ettei noi julkiset vaan ole mua varten. Siinä jotenkin vaan iloisesti katkesi kamelin selkä, ja päätin että uusi auto on löydyttävä aika saakelin nopsaan, sillä minähän en tällaiseen pelleilyyn rupea.


En tiedä, johtuiko tuosta  päätöksestä vai yleisestä armosta, mutta samaiselta reissulta, jolle tuo bussiepisodikin ajoittui, löytyi kuin löytyikin mulle uusi auto! <3 Saatte tällä kertaa pientä sneak peekkia mun uudesta vauvasta, sillä vielä en ole tuoretta tulokasta ehtinyt kunnolla kuvailemaan. ;) Mutta sen verran voin paljastaa, että näköjään merkkiuskollisella linjalla mentiin, myös omaksi yllätykseksi. Ja voi että miten ihana se onkaan! Lievittää kovasti tuskaa, mikä aiheutui ensimmäisen oman auton luopumisesta. Kuplaa tulee ikävä, mutta onneksi muistot säilyy. Ja nyt on sitten ainakin alla uusi ajopeli, jonka kanssa lähdetään hakemaan niitä uusi seikkailuja!

Ihana äiti oli heti autouutisista kuultuaan käynyt hankkimassa tyttärelle karvanopat ja wunderbaumin! Eihän mikään auto ole katu-uskottava ilman näitä must have -juttuja. ;)




tiistai 29. syyskuuta 2015

Kaiken maailman huolia ja uusi takki

Heipparallaa! Tällä kertaa täällä kirjoitteleekin aikamoinen stressipallo. Tai ehkä jo hitusen voitonpuolella oleva sellainen, mutta viimeviikko kyllä kului enemmän tai vähemmän stressipalloillessa menemään.

Auton katsastus. Joku on taas keksinyt niin maailman parhaan jutun! Jos sattuu olemaan yhtään ylimääräistä kertynyt, niin kerran vuodessa ne on hyvä pistää auton katsastukseen ja sitä seuraaviin huoltotoimenpiteisiin. No joo okei, onhan se ihan jees ettei tuolla liikenteessä pyöri yhtä suuressa määrin tikittäviä aikapommiautoja. Mutta eikö edes kolmen vuoden välein olisi ihan riittävä? Niinhän siinä kävi, ettei mun Kupla-vanhukseni nyt sitten selvinnyt siitä syynistä. Yksi jos toinenkin pikkuasia oli vähän rempallaan ja niin sitten alettiin laittamaan arvokasta 16-vuotiasta kuntoon.

Mä en tiedä mitä tekisin ilman tuota miestä. Tai tiedän, veisin katsastus hylsyn korjaamon jäbille ja lähtisin kuplan kanssa kotiin muutaman tonnin köyhempänä. Okei, ehkä mä taas vähän kärjistän ja liioittelen, mutta you get the point. Teemu hankki mun autoon tarvittavat osat, ja laittoi kuplaa monta tuntia isänsä kanssa. Todellista arjen välittämistä ja rakkautta mun mielestä, että viitsii ja haluaa nähdä vaivaa ja auttaa toista pyyteettömästi. Siinä on asia, mitä mä oikeasti todella arvostan omassa puolisossani.


Taas menee niin yksiin aiheen kanssa mutta menköön. Kuvissa näette vähän paremmin tuota mun uusinta takkilöydöstä. Liikkeessä takkia koristi huima -80% tarra, joten sadan euron sijaan hintaa ihanuudelle jäi vaivaiset parikymppiä. Juuri tällainen pitkän mallinen tuulenpitävä takki on musta ihan omiaan syksyyn. Se suojaa hyvin viimalta ja muutamalta pisaralta jos sade pääsee yllättämään. Huppu on ihan ehdoton syksyllä, niin pään saa suojattua tarpeen tullen. Tässä takissa on musta myös hauskaa merimieshenkisyyttä.

Mutta palataanpa siihen kuplaan. No, nyt on taas valoa tunnelin päässä, kottero läpäisi katsastuksen ja myyntihommelit jatkuu. Eli loppu hyvin kaikki hyvin sillä saralla. Toinen asia joka aiheutti harmaita hiuksia viimeviikolla, oli puhelinoperaattorin vaihto. Miksei nää vaan ikinä mene silleen smoothisti ja kivuttomasti, miten kyseiset palveluntarjoajat lupailee? Nytkin sai soitella perään, kun uhattiin numeron vaihdolla ja jättilaskuilla. Bardon my french, mutta miksi helvetissä tämäkin asia on tehty niin jumalattoman vaikeaksi? Noh, tääkin pitäs nyt sitten olla kunnossa, kuun vaihteessa sitten selviää että menikö persiilleen vai ei.


En tiedä johtuuko stressistä vai mistä, mutta jostain mä onnistuin onkimaan itselleni viheliäisen flunssan poikasen. Nyt ei millään kerkeäisi sairastaa, kun töitä on vaikka muille jakaa, kotona laitettavaa ja salillekin olisi kova hinku. Mutta nyt sitten uusi viikko ja uudet jutut, ainakin toivon mukaan ei tarvitsisi niin kauheasti stressailla. Palaan vielä viikonloppuun täällä blogin puolella, jahka kerkeän!


maanantai 13. huhtikuuta 2015

Yariksen matkassa vol. 3: Porvoo


Yariksen viimeinen etappi oli vähän lähempänä kuin kaksi muuta, sillä pääsiäissunnuntaina suunnattiin Porvooseen.Tällä kertaa matkalaisiakin oli koko pieni auto pullollaan, kun käytiin nappaamassa rakkaat serkut matkaan mukaan. Ensimmäisenä Porvoossa käytiin ihmettelemässä näköalatornista maisemia, vaikka melko tuulista korkeuksissa kyllä meinasi olla.





Iloksemme huomattiin, että osa ihanista Porvoon pikkuputiikeista oli pääsiäisestä huolimatta auki, ja
käytiinkin kiertelemässä ja ihastelemassa niiden tarjontaa. Käytiin myös pällistelemässä Porvoon hienoa tuomiokirkkoa, ja pyörittiin muutenkin ympäriinsä kuin turistit konsanaan. Kyllä sitä jotenkin aina tuntee itsensä vähän ulkomaalaiseksi, kun astuu Porvoon vanhaan kaupunkiin, joka on kuin ihan oma pieni maailmansa.



Ajelun jälkeen tultiin kaikki meille laittamaan ruokaa. Kannettiin grilli varastosta partsille, ja avattiin tän kesän grillikausi! Oli hauskaa laittaa yhdessä ruokaa, kun kaikki hääräili ympäriinsä keittiössä. Ja voi ah tuo ruoka! Pelkkiä kuviakin katsoessa nousee ihan vesi kielelle. Jospa tulisi taas joku lämmin päivä, niin voisi viritellä grillin tulille. (Tai miksei vähän kylmempikin, aina on hyvä sää grillata!)

Meidän pääsiäinen ei olisi voinut olla onnistuneempi. Ehdittiin nähdä ja kokea yhden viikonlopun aikana vaikka mitä ja kerrytettyä laina-autoon 1000 lisäkilometriä. Hyvästelimme hyvin palvelleen Yariksen maanantaina ja toivotimme sille paljon hyviä kilometrejä.


maanantai 6. huhtikuuta 2015

Yariksen matkassa vol 2: Turku









Lankalauantaina Yariksen keula kääntyi kohti länttä ja Turkua. Saatiin ajella aika nuhjuisessa säässä, mutta siihen oltiin osattu varautuakin. Jos oltaisiin oltu kesällä liikenteessä, ja olisi sattunut tälläinen ilma, olisi harmittanut huomattavasti enemmän. :D Ja eipähän ainakaan satanut lunta! Ensin ajettiin kauppakeskus Myllyyn, mistä napattiin Teemun lapsuuden ystävä Arttu Yariksen kyytiin, ja suunnattiin Turun keskustaan.










Meidän pääsiäinen oli tosiaan aika reissaamisen täyteinen, ja kotona kerettiin käydä vain kääntymässä. Mitään perinteisiä pääsiäisjuttuja (pääsiäisateria ja -koristeet) ei siis tullut harrastettua, mutta onneksi pääsiäistunnelmaan pääsi hyvin myös reissunpäällä!







Kun käveltiin keskustassa ja Aurajoen rannalla, aurinko melkein näyttäytyi meille pilvien välistä. Kävi niin hyvä tuuri, sillä meno- ja tulomatkoilla tihutti vettä. Kävelyn ja kiertelyn päätteeksi mentiin pizzalle Dennisiin, missä pizzoilla kyllä riitti kokoa ja maha täyttyi koko päivän edestä! Vyöryttiin takaisin autolle, ja vietiin Arttu kotiin. Artulla juotiin kahvit ja jäätiin vielä iltaan asti juttelemaan. Kotiinpaluu meni myöhäiseksi, mutta jaksettiin hyvin, kun vaihdettiin kuskia puolivälissä. Hyvä että mä olin ratin takana ensimmäisen osuuden, koska nukuinkin sitten onnellisesti loppumatkan Teemun ajaessa meidät kotipesään.

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Yariksen matkassa vol. 1

Tottatosiaan minun onnenkaluni (aka Teemu) meni ja voitti tossa ennen joulua Toyota Yariksen käyttöön viikonlopuksi jostain arvonnasta. Ei ollut tullut tässä oikeen sopivaa viikonloppua eteen, kun tietenkin haluttiin että molemmilla on sillon vapaata, että päästään kunnolla ajelemaan. Päätettiin ihan huvikseen kysästä, josko täksi pääsiäisviikonlopuksi saisi autoa käyttöön. Ja niinpä vaan saatiin ja jäbä oli vielä niin letkee, että saatiin hakea auto torstaina ja palautus on vasta tiistaina!

Me tykätään tästä autosta ihan valtavasti, ja kysyinkin Teemulta että eikö me voitas pitää se. Ei taida kuulemma ihan onnistua. :D Tästä löytyy tosiaan automaattivaihteisto (<3) ja vaikka mitä muita hienouksia. Tämä Yaris on hybridi, eli sähkö- ja bensamoottorin yhdistelmä. Teemu tuosta kuskin paikalta vielä huutelee, että autossa on tosi hyvät lisävarusteet. Eli kyllä kelpaa ajella!














Ensimmäinen määränpää oli Kouvola ja Kuusankoski, minne suunnattiin moikkaamaan Teemun isovanhempia. Mummu hemmotteli meitä hyvällä ruualla, ja viihdyttiin mainiosti koko päivä. Tänään ajellaankin sitten kohti Turkua!