Tänä kesänä olen

Wow. Näin nopeasti ei ole kesä hujahtanut ohi vielä ikinä. Tai ehtikö se koskaan kunnolla edes alkaa? Siitäkin huolimatta, että tämä kesä on ollut säiden puolesta kaikkea muuta kuin toivotun kaltainen, on ehditty puuhastella vaikka mitä! Siis tottakai sen lisäksi, että saimme uuden perheenjäsenen, johon tutustuessa ja jota kasvattaessa aika on kulunut kuin siivillä. Voitteko kuvitella, meidän pieni täytti eilen jo viisi kuukautta!! <3 En voi minäkään, mutta totta se on.

Alkukesästä suuntasimme etelän lämpöön Italian Sardiniaan. Ja nyt en voisi olla kiitollisempi siitä tammikuisesta päähänpistosta varata viikon loma toukokuun loppuun, sillä Italian auringolla ja rusketuksella on porskutettu pitkälle vielä täällä koti-Suomessakin. Kirjoitin meidän matkasta postauksen, mutten saanut koskaan aikaiseksi lisätä kuvatulvaa tekstin jatkoksi. Mutta kyllä se sieltä vielä on tulossa, ennemmin tai myöhemmin. :D

Sardinian hiekkarantojen jälkeen totuteltiin hetki uusiin työtehtäviin ja pusuteltiin koiranretaletta, jota ehti viikossa tulla kauhea ikävä, kunnes kesäloma vol.2 koitti. Silloin lähdettiin reissuun Suomessa, ja ajettiin yhden pitkäaiakisimmista ystävistäni sekä hänen puolisonsa häihin pohjoiseen. Tuo reissu oli ehdottomasti myös yksi kesän kohokohdista. Häät olivat ihanat ja hääpari sitäkin ihanampi. Meillä oli myös mahtava majoitus Oulussa, ja viikon loman sai taas kyllä kulumaan ihan yhdessä hujauksessa.

Nyt on käynnissä siis kolmas ja viimeinen kesäloma ennen kouluun paluuta. Tällä kertaa onneksi pari viikkoa putkeen, joten ehtii vielä kunnolla nollailemaan. Tälle lomalle ei myöskään ole sen kummempia suunnitelmia, joten aikaa on myös ihan puhtaalle olemiselle ja kunnon lomailulle. Kesälomien välissä olen tottakai kerennyt puuhastella vaikka minkälaista. Pepsi on ollut suuressa osassa meidän arkea, ja kulkenutkin kaikkialla muualla paitsi töissä hyvin tiiviisti mukana. Tänä kesänä olen nauttinut kesäruuasta ja grillaamisesta, käynyt pitkillä lenkeillä metsässä, istunut terassilla ja nauttinut auringosta ja kylmistä juomista, käynyt Hangossa, syönyt paljon jätskiä ja mansikoita, käynyt sunnuntaibrunssilla, lukenut kirjoja, ottanut aurinkoa (silloin kun se on suvainnut paistaa), vältellyt tehokkaasti tietokonetta ja blogia (krhm), käynyt koirapuistossa, joka oli oikeastaan kokonainen saari, käynyt piknikillä, paistanut lettuja, vienyt Pepsiä näytille mummoloihin, lillunut kylpylässä sadesäällä, vieraillut siirtolapuutarhamökillä, nauttinut kesä-Porvoosta, istunut iltaa ja parantanut maailmaa ystävien kanssa, ajelehtinut pariinkin otteeseen rapakon taakse Tallinnaan, ihastellut valoisia kesäiltoja jajajaja... Vaikka säät ovat olleet harvinaisen pas...huonot, on kesä silti antanut taas niin paljon uusia kokemuksia ja muistoja. Ja vaikka ulkona on koleaa ja sataa vettä, voi sisällä laittaa saunan lämpenemään ja käpertyä rakkaan kainaloon katsomaan Game of Thronesia pieni koiranpentu sylissä. Kunhan saa viettää aikaa itselle tärkeiden ihmisten (ja eläinten) kanssa, niin kaikki muu tulee kyllä siinä sivussa sitten.

Ja jos totta puhutaan, niin vielä on kesää (tai ainakin lomaa!) jäljellä. Toiveissa olisi vielä käydä ainakin lintsillä ja Suomenlinnassa, ehkä ainakin kerran vielä siellä siirtolapuutarhassa, osallistua rapujuhliin sekä päättää loma serkkujen mökillä. Myös kesäruokia ja -juomia täytyy hamstrata varastoon! Onneksi niille löytyy sitten vastapainona ne juoksulenkit dogen kanssa. :D

Mites teidän kesälomat on sujuneet? Vieläkö on lomaa jäljellä, vai kutsuuko jo arkirutiinit lomailijoita?

Elossa ollaan!

Heii, täällä päässä aletaan siis vihdoinkin olemaan elävien kirjoissa! Eihän se nyt tietenkään mennyt ihan toiveiden mukaan, vaan olin onnellisesti kuumeessa viisi päivää kaikkien juhlapyhien yli ja menetin sen jälkeen vielä äänenkin totaalisesti muutamaksi päiväksi. Voin kertoa, että äänen totaalimenetys oli aika täysi painajainen näin puheliaalle ihmiselle, mutta minkäs teet. Äänen suunnilleen palauduuttua kävin pyörähtämässä yhden päivän "terveenä" töissä, ja nyt sitten ollaan oltu jo pari päivää lomilla. <3

Sattuneesta syystä siis joulu ei ollut täällä päässä mitenkään hirveän hohdokas. Vaikka oma olo nyt oli mitä oli, liikutuin silti valtavasti kaikkien ihanien läheisten läsnäolosta ja huolenpidosta, mahtavista joululahjoista, tavattoman hyvästä ruuasta, kauniista tunnelmasta ja joulun hengestä. Myös yhdet kauniit ja rakkauden täyteiset häät käytiin pyörähtelemässä.

kuva: © Lotta Moisala

Ja hei kerkesihän se vuosikin vaihtua tässä välissä! Me juhlistettiin sitä meillä kera ihanan ystäväporukan, ja mun mielestä ei kyllä olisi voinut paremmassa porukassa ja fiiliksessä uutta vuotta aloittaa! Ja voi, mulla on taas niin paljon suunnitelmia uudelle vuodelle 2016. Saa nähdä, mitkä kaikki niistä saan toteutettua. Täytyy sitten tarkemmin höpötellä kaikista suunnitelmista, jahka saan nekin alulle. On tämä vaan kaikin puolin jännittävää ja uudistavaa aikaa vuodesta.

Kävin myös "pikkuisen" pyörähtämässä alennusmyynneissäkin. Äidin mukaan ottaminen taisi vain olla aikalailla virhe. Löytyi nimittäin aika monta välttämätöntä asiaa, jotka tarvitsin erinäisiin talviurheiluriitteihin, sauvakävelyä tietenkään unohtamatta! Noh, äiti kyllä vakuutteli kovasti, että nää on näitä joita vaan kerran elämässä tarvitsee hommata ja niin edelleen. Mulla oli vakaa aikomus ja päätös, että nyt mun lomalla mä ja Teemu napataan äkkilähtö etelään. Näillä vermeillä näyttäisi kuitenkin, että kohteena on lähinnä Pohjoisnapa...

Toisaalta uudet vermeet pääsi heti tosi toimiin, kun ensimmäinen kunnon lumi suvaitsi tänään saapua tänne eteläänkin. Tottakai sitä oli päästävä heti testailemaan, ja suunnattiinkin porukalla pulkkamäkeen. Kivuttiin myös yhdelle korkeimmista nyppylöistä lähimain, ja portaita talsiessa kyllä huomasi, ettei kroppa ole oikein ollut kunnossa viikkoihin. Noh, hiljaa hyvä tulee ja kohta varmaan uskaltaa jo aloittaa taas varovasti salikäynnit sairastelun jälkeen. Illalla kokoonnuttiin vielä porukoille herkuttelemaan, pelailemaan ja seuraamaan Suomen peliä.

Miten teillä menee? Täällä päässä on taas tällainen oivaltamisen hetki käsillä, että kyllähän tässä loppujenlopuksi aika hyvin menee. Moni asia on kuitenkin niin hyvin, ja niinsanotusti mallillaan, että vähenpäänkin tulisi oikeastaan olla tyytyväinen. Lomapäivistä on nautiskeltu ja otettu tosi rennosti. Saatiin joululahjaksi melkolailla mission impossible -palapeli, joka kyllä alkaa pikkuhiljaa hahmottua! Toisaalta tuohon tilanteeseen pääsyyn on mennyt jo jonkin aikaa, ja jäljellä on vielä muun muassa fifty shades of gray tuon taivaan kanssa, mutta yllättävän terapeuttista hommaa tuo on! Jotenkin koko syksy oli sen verran hektistä, että nyt on ollut ihanaa muutaman päivän ajan vain olla ilman kiirettä mihinkään. Saapa siis nähdä, mitä me seuraavalle lomaviikolle keksitäänkään?