sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Tuparit nro.1

Tänään vietettiin meidän "ekoja tupareita" kotipesässä. Ensimmäiset tuparit siksi, että tullaan järjestämään meidän kavereille vielä erikseen tuparit jossain vaiheessa. Näihin tupareihin osallistui mun läheisimpiä sukulaisia. Toisaalta, eipä tänne kerrallaan hirveän isoa sakkia voi kutsuakaan. Nytkin riitti tohinaa ja meininkiä. Musta tuntui, että vieraat viihtyi meillä loistavasti ja oli ihanaa viettää aikaa yhdessä hyvien tarjoilujen kera. 


Kyllä, väsättiin tarjoilut itse ja voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että ne onnistui loistavasti! :D Suolaisena tarjottavana meillä oli itsetehtyä kinkkupiirakkaa ja coctailpiirakoita levitteineen. Kahvin kaveriksi oli sitten pavlovaa ja lettuja jätskin kera. Mä oon jo pitkään halunnut kokeilla tehdä tuota pavlovaa, koska se on musta mansikoineen kaikkineen ihanan kesäinen herkku. Pohja on siis marenkia, päällä kermavaahtoa ja masikoita. Me lisättiin omana variaationa myös vadelmia ja raastettua valkosuklaata.




Mua jännitti hirveesti miten tuo marenki onnistuu, koska en ollut tehnyt sitä koskaan ennen. Marenkia pitää kuitenkin paistaa toista tuntia ja se voi helposti epäonnistua. Siitä tuli kuitenkin juuri oikeanlaista! Olin tosi tyytyväinen kun marenki irtosi hyvin leivinpaperista ja pysyi yhtenä kappaleena. Ja ah toi pavlova oli just niin hyvää, kun kuvien perusteella olin odottanutkin. Sopii täydellisesti yhteen kahvin kanssa. 




Oon tosi säästäväinen, mitä tulee ruokaan. Musta on kamalaa heittää ruokaa roskiin, ja oonki sanonu että en vois ikinä olla töissä missään kaupassa tai ravintolassa missä mun pitäs heittää kasoittain syömäkelpoista ruokaa pois. Tällä alustuksella pääsemme siihen, että marenki valmistetaan kananmunan valkuaisista, joten mun oli pakko keksiä siis jotain käyttöä myös niille keltuaisille. Mun mielestä letut on myös rentoa ja sopivaa kesäsyömistä, joten päätettiin kokeilla tulisiko pelkistä keltuaisista tehdyistä letuista mitään. Aika rohkea veto tämmösiltä untuvikoilta, mitä tulee ruuanlaittoon ja leivontaan! ;D Letuista tuli pelkillä keltuaisillakin tosi hyviä. Ja monet kehui niitä ja itseasiassa sanoi että ne oli jopa parempia kuin "tavalliset" letut. :) Saattaa toki myös johtua siitä, että munat on peräisin mun vanhempien omasta kolmen kanan kanalasta. (; Todellisia luomu- ja vapaan kanan munia!



Sen lisäksi, että saatiin ihania ihmisiä meille kylään ja vietettiin mahtava sunnuntai-ilta läheisten kanssa, saatiin heiltä myös ihania tuparilahjoja. Suuri kiitos kaikille vieraille osallistumisesta meidän onneen uudesta kodista. Olette meille rakkaita ja niin kovin tärkeitä! <3

torstai 3. heinäkuuta 2014

Tahdon syliisi painaa pääni, tahdon lämpöösi nukahtaa

Ensimmäisenä haluan esitellä teille meidän kodista makuuhuoneen. Yleisessä käsityksessä on, että makuuhuone ei ole se huone, joka ensimmäisenä vieraille esitellään. Tai mielummin ei esitellä ollenkaan, vaan pidetään sen ovi visusti suljettuna. Tuntuu, että niin sanottujen kodin yleisten tilojen kunnossapito ja sisustus menee intiimimpien tilojen edelle. Itse ajattelen juuri päinvastoin. Tottakai haluan panostaa tasapuolisesti koko kotini viihtyvyyteen, mutta haluan kiinnittää erityistä huomiota makuuhuoneeseen. Miksi? Makuuhuone on minulle tila, jossa pääsen rauhoittumaan ja lepäämään raskaan päivän jälkeen. Siksi toivon makuuhuoneeni olevan mahdollisimman avara, seesteinen ja rauhallinen. Tässä kohtaa olenkin enemmän kuin tyytyväinen siitä, että emme päässeet muuttamaan alunperin toivomaamme kaksioon, vaan meille tarjottiin sen sijaan kolmiota. Maksan mielelläni vähän enemmän kuussa vuokraa siitä, että minulla ja tavaroillani on tilaa, kaapit eivät ole ääriään myöten survoksissa ja että makuuhuoneeni on pyhitetty vain ja ainoastaan yhdelle asialle; unelle. Tottakai saatan heittäytyä sängyn päälle läppärin tai kirjan kanssa, mutta ylimääräisiä työpöytiä, kaappeja ja lipastoja minun ei tarvitse siellä sietää. Niitä varten on toinen huone.

Joten saanko esitellä; meidän makuuhuone! Yksinkertaista, vaaleaa, valkoista ja rauhaisaa. 









Sänky meillä oli valmiina muutettaessa, samoin sängyn päädystä löytyvä valkoinen arkku. Sain arkun ylioppilaslahjaksi Mummiltani ikäänkuin kapioarkku -idealla. Arkku oli täytetty kauniilla astioilla ja sen sisältä löytyi myös kuvissa näkyvä valkoinen tarjotin. Palaan yhtenään ihmettelemään, miten täydellisesti Mummi tunteekaan minun makuni; tavarat olivat kuin suoraan omalta toive- tai hankintalistaltani.

Makuuhuoneesta löytyy myös rakkaan työpaikkani antia. Meidän yöpöydät, yöpöydän lamput ja sängyn koristetyynyt on hommattu Ikeasta. Kauniit läpikuultavat verhot saimme Teemun äidiltä. Rakastan makuuhuonettamme tälläisena, hyvin minimalistisena ja kauniina! <3

Toki on vielä asioita, joita haluaisin hankkia täydentämään makuuhuoneen sisustusta. Listalta löytyy ainakin sängynpääty, seinäteksti, sängynvierusmatto ja päiväpeitto. Mutta mitäs te tykkäätte meidän uudesta makkarista? :)

Muuttopäivä

Me muutettin Teemun kanssa yhteen 27.6.2014. Tasan kaks vuotta ja kaks kuukautta sen jälkeen kun alettiin seurustelemaan. Muutto sujui varsin mutkattomasti, vaikka itse hätäilin etukäteen että meillä on liian paljon kamaa. Ehkä pari peräkärryllistä ei olekaan ihan kamalasti, ottaen huomioon että meidän taloon muutti kaikki samana päivänä ja osalla oli muuttokuormat rekoissa.. Niin vaan Elias saapui oman tilaihme autonsa kanssa ja mun koko vanha huone pakkautui siististi Toyota yaris verson tavaratilaan. :D

Muuttoapuna oli mun ja Teemun lisäksi äiti, Miko, Heidi ja Elias. Heikki ja Hannakin ehti illemmalla liittyä joukkoon. Meidän henkilökohtainen pesukoneasentaja kävi myös iltasella laittamassa uutukaiset koneet toimintakuntoon. (Kiitos Tapsa!) Kiitos tuhannesti koko muuttosakille, ei oltais todellakaan pärjätty kahdestaan! :)

Ahkerat muuttomiehet pizzatauolla. :D


Eliaksen ottama hieno taidekuva! ;)

Näissä kuvissa tosiaan pientä sneakpeekkia meidän keittiöstä. Täytyy kyllä todeta ettei se ehkä ihan kaikista edustavimmillaan tuolla hetkellä ole. ;D Nyt on jo kaikki astiat ja ruuat kauniisti kaappeihin järjestettynä ja tämäkin kontrollifriikki on tyytyväinen. Lienee turhaa mainita, että rakastan omaa keittiötä. :D Kaikki astiat on meidän omia ja saadaan järjestellä ne juuri haluamallamme tavalla.

Me saatiin muutto yllättävän ripeästi hoidettua, mutta niin saatiin myös tavarat paikoilleen. Perjantai-iltana alkoi kämppä näyttää jo kodilta ja viikonlopun aikana saatiin viilailtua viimeisetkin jutut kohdilleen. Ja siellä Ikeassakin siis pyörähdettiin viimeiset hankinnat. Nyt voisin todeta kodin siis olevan "valmis" siinä mielessä. Toki uusia hankintoja tehdään varmasti kaiken aikaa, mutta perusasiat alkaa olla kohdillaan. Seuraavaksi voinkin siis alkaa esitellä kotia teillekin! (;

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Oma Kotipesä kullan kallis

Kyllä vain, olen palannut! Ja kirjoittelen tätä postausta ihan ikioman kotini ikiomalta sohvalta! Yksin asuminen ja yhteen muuttaminen ei ole lainkaan sellaista kuin etukäteen kuvittelin. Se on miljoona kertaa ihanampaa!! Voi miten innoissaan olenkaan ihan kaikesta. En tiedä, onko normaalia huokailla ja ihastella kerta toisensa jälkeen vessanpöntön ja lavuaarin täydellistä muotoilua. Tai laminaattilattian juuri oikeaa värisävyä. Tai anopilta perittyjä verhoja. Tai lukuista muuta pientä ja suurta asiaa joita yksinkertaisesti vaan rakastan omassa kodissani. Mutta juuri niin minä teen. Voisin vain istua tässä sohvalla ja hymyillä korvasta korvaan ylettyvää riemuidioottihymyäni, koska Rakastan kotiani. Eikä se vielä edes ole valmis! Oma koti on siitäkin ihana, että saamme sisustaa sen juuri haluamallamme tavalla. Ja koko ajan voi tehdä pieniä hankintoja ja lisäyksiä täydentämään sisustusta. Voi, voisin paasata ummet ja lammet jokaisesta pikkuriikkisestä sisustusdetailista, mutta se tekisi postauksesta loputtoman. Eli ehkä tyydyn maltillisemmin esittelemään kotiamme teille pala palalta. 

Summa summarum; mun mielestä olisi ihan ok olla poistumatta lainkaan tästä asunnosta ja viettää aikaa ihan vaan ihastellen omaa kotia. Normaalia? Ehkei, mutta mitäpä tuosta. Meillä on ollut perjantaisen muuton jälkeen kauhea tohina koko ajan, niin että ehittiin vasta tänään keskiviikkona kunnolla ruokakauppaan. Ollaan purettu kamoja, siivottu, mallailtu, kasattu ja ehditty jopa viettää kokonaista viisi tuntia Ikeassa. Sinne oli pakko mennä sunnuntaina, koska silloin molemmilla oli vapaata. Viikonloppu ja sadesää ei tunnetusti ole kovin hyvä yhdistelmä, joten saimme shoppailla tiiviissä tunnelmissa koko muun pääkaupunkiseudun kanssa. Onneksi meillä oli suhteellisen tarkka suunnitelma valmiina siitä mitä hankitaan ja molemmat oltiin jo etukäteen varauduttu rennolla mielellä siihen, että ihan yksin ei välttämättä tavaratalossa pyöritä. Ostokset sujui ihan jouhevasti, siitäkin huolimatta että aikaa niihin tosiaan meni se viitisen tuntia. Kamera sanoi sopimuksen irti ensimmäisen kuvan kohdalla, kun akkua ei ollut muistettu muuton jälkeen latailla. No, mitäpä tuosta. Tuskin mitään kovin hehkeää Ikeassa muutenkaan olisi noin niinkuin kuvausmielessä saanutkaan aikaiseksi. Räpsin sieltä kuitenkin parit kuvat kännykällä. 








Riemuidiootit ruokailee. (; Ah, Ikea lihapullat! En oo vieläkään kyllästyny niihin. :D Ja meiltä töistä saa mun mielestä myös tosi hyvii ranskiksii. Ja ihan parasta kahvia!



Kyl me ihan kiitettävästi saatiin sitä kamaa mukaan haalittua. Mutta sitten taas toisaalta tavaranpaljoudesta huolimatta hintaa koko läjälle ei jäänyt määrään nähden juuri mitään. Tai ainakin jossain vastaavassa liikkeessä niistä olisi saanut pulittaa itsensä kipeäksi. Go Ikea! (Tämä ei ole maksettua mainontaa ;D)

Esittelen noita Ikean hankintoja ja meidän kotia teille kyllä vielä myöhemmin. Ootteko te tehneet jotain loistavia löytöjä Ikeasta? Sillä mun mielestä hinta ja laatu kohtaa kyllä paremmin kuin hyvin, ja itse suorastaan riemuitsen siitä, miten hyviä ostoksia tehtiin!


Tää on nyt ihan oikeesti totta. Täällä me asustellaan enkä voisi olla onnellisempi. Kyllä äiti, mulla on myös sua ikävä, mutta kyllä tää vaan on ihanaa! (; Aattelin myös kirjoitella teille vielä vähän erikseen meidän muutosta ja kummipojan ristiäisistä, jotka herkisti allekirjoittaneen ilonkyyneliin. Eli pikaisiin palailemisiin!