Hotellit Kroatiassa

Me asusteltiin Kroatiassa kahdessa hyvin erilaisessa, mutta ihanassa hotellissa. Ensin oltiin Splitissä Villa Olea nimisessä hotellissa kaksi yötä ja sen jälkeen viisi yötä Hvarilla Amfora Grand Beach Resortissa.

Splitissä majapaikaksi valikoitui vain muutaman huoneen pieni, mutta sitäkin viihtyisämpi Villa Olea. Tämä kyseinen hotla sijaitsee keskustan pääkadulta erkanevalla sivukadulla, eli on siis varsin ytimessä. Hotellilta oli lyhyt matka bussiasemalle, mihin tultiin lentokentältä, satamaan, mistä lähdettiin Hvarille, vanhaan kaupunkiin sekä rantakatu Rivalle.

Huoneet olivat vasta uusittuja, valoisia ja avaria korkean huonekoon ansiosta. Sairaan mukava, muhkea ja iso sänky on aina suurta plussaa! Myös kylppäri oli oikein siisti ja tyylikäs.

Joo. Näissä meidän Teemun ottamissa kuvissa huone ei oikein pääse oikeuksiinsa. Kuvat on siis otettu sillä sekunnilla kun pamahdettiin tonne lauantai-iltana pitkän matkanteon jälkeen. Ainoa syy miksi viimeisin kuvista näki päivänvalon, on että se on ainoa kuva, josta pystyy hahmottamaan tuon kylpyhuoneen sijaintia. Sielä oli hauskasti ikkuna makuuhuoneeseen, ja se sijaitsi tuota varsinaista huonetta korkeammalla.

Villa Olea kävi paremmin kuin loistavasti parin yön majoittumiseen Splitissä. Hotelli on tosiaan pieni, eli mitään muuta sielä ei oikeastaan voi puuhastella kuin nukkua. Esimerkiksi aamupalatarjoilua tai muuta ei siis ole saatavilla. Alle kymmenen hotellihuoneen lisäksi hotellissa on pieni aula ja respa. Tämä sopi meille oikeastaan juuri loistavasti, sillä isoon hotelliin olisi ollut vaikea asettua lyhyessä ajassa. Villa Oleassa myös asiakaspalvelu oli erinomaista! Me ehdittiin törmätä respassa kahteen työntekijään, ja molemmille ehdottomasti täysi kymppi! He olivat hyvin vieraanvaraisia, ja saivat heti asiakkaat tuntemaan itsensä kodikkaiksi ja tervetulleiksi. Heidän päästään löytyi myös loistavaa joustavuutta sekä avuliaisuutta, mitä tulee esimerkiksi matkalaukkuepisodiin.

Kun Villa Olea oli hyvin tyypillinen kaupunkihotelli, niin Hvarissa meitä odotti enemmän rantalomamainen täysihoitohotelli. Hvarilla apartment tyyppinen majoittuminen on hyvin yleistä, eikä hotelleja edes ole kovin useita. Heti alkuun on pakko myös myöntää, että Amfora Grand Beach Resort ylitti kyllä meidän odotukset. Paikanpäällä oli oikeasti samanlaista kuin kuvista oli etukäteen kuvitellut. Toisaalta täytyy kyllä antaa hotellille pisteet kotiin tervetulotoivotuksesta, sillä saatiin heti alkuun kuulla, että meidät on siirretty Standard huoneesta Superior-tason huoneeseen. Not bad at all, eikä lainkaan valittamista!

Oltiin molemmat aika innoissaan, kun päästiin tuonne meidän huoneeseen. Hyvin modernia, tyylikästä ja ylellistä, sellaista mitä oikeastaan vähän odottaakin kun lähtee lomalle. Jälleen ihanan leveä sänky, ja kylppäristä löytyi jopa amme! Pitkien päivien ja kävelyiden jälkeen oli aivan ihanaa pulahtaa kuumaan kylpyyn valkkarilasi kourassa. Todellista rentoutumista mun makuun!

Ihan ehdottomasti paras asia meidän hotellihuoneessa oli tuo näkymä. Vaikka usein sanotaan, ettei kukaan sitä lomaa hotellihuoneessa vietä, niin oli se aika ihanaa aamuisin vetää verhot syrjään ja vaan ihastella edessä aukeavaa näkymää ja kaunista merta. Pelkkien kuvien katselu saa mut huokaamaan ääneen. Voisinko palata takaisin tonne? Mielellään nyt heti jos sopii.

Tämä postaus alkaa mennä aika hehkutukseksi, mutta minkäs sille voi, kun kaikki vaan loksahtaa kohilleen. Me ei nimittäin myöskään turhaan maksettu aamupaloja tuolla Amforassa, sillä saatiin joka aamu nauttia kattavasta ja laadukkaasta aamiaisesta, jonka voimilla jaksoi pitkälle päivään.

Amforassa puitteet oli kaikin puolin kunnossa. Hotellilta löytyy myös upea allasalue, mutta siitä ei nyt tule kuvia vielä tähän postaukseen. Tähän väliin siis tämmöinen aika informaatiopainotteinen postaus, mutta hyödyttää varmasti niitä, jotka mahdollisesti suuntaavat lomillaan samoihin maisemiin! :)

Ja tähän loppuun vielä pienet tuuletukset leijonapoikien puolesta! Piti kirjoittaa tätä postausta pelin aikana, mutta eihän siitä tullut mitään edes erätauoilla, sen verran jännittävissä tunnelmissa pelailtiin.

Split

Tässä olisi nyt loputkin kuvat Splitin ihanasta kaupungista. Niin hassua, miten johonkin paikkaan ehtii ihastua niinkin syvästi niin lyhyessä ajassa. Split on intiimi, jotenkin niin kovin aidon ja rehellisen oloinen. Tämä varmaan johtuu osittain siitä, että matka ajoittui turistikauden ulkopuolelle. Kaupunkia kierrellessä törmäsi oikeisiin paikallisiin enemmän kuin turisteihin.

Aloitettiin aamu Splitissä pienellä aamupalalla Rivalla. Noilla terasseilla tosiaan viihtyi myös paikalliset ihan aamusta saakka. Oli hauska rauhassa istua, juoda samalla kahvia ja katsella kävelykadun meininkiä ja erilaisia ihmisiä. Yksi hauska yksityiskohta esimerkiksi oli, että tuolla lähes kaikki koirat kulki vapaina. Ja ne ei siis ollut mitään kulkukoiria, vaan ihan ihmisten omat lemmikkikoirat viiletti menemään joko omistajan kanssa tai ilman. Jopa tuolla vilkkaalla rantakadullakin koirat juoksentelivat vapaina, mutta niistä ei ollut kenellekään mitään haittaa. Ovatko kroatialaiset vaan jotain koirankoulutuksen mestareita? :D

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Helsinkikin tarvitsee oman Rivansa! Kauniin kävelykadun, joka on samalla omalla tavallaan kaupungin ydin. Palmut eivät ehkä tähän ilmastoon kävisi, mutta kauniita lehtipuita voisi olla sen sijaan. Ja sen varrelle sitten paljon kuppiloita joiden terasseilla voisi istua ja viettää aikaa ystävien kanssa. Joo tiedän, melko absurdi idea myönnetään... :D Eikä sitä tiettyä tunnelmaa kuitenkaan saisi tänne tuotua. Pakko siis vain matkustaa Kroatiaan nauttimaan siitä. ;)

Splitin vanhavanhakaupunki on oikeastaan varsin pieni, muurein ympäröity ja yhteen kasvanut, neliön muotoinen alue, jonka jokaisella sivulla on sisäänkäynti kaupunkiin. Taloja erottaa toisistaan vain pienet kujat ja käytävät ja niitä portaita tosiaan riittää. Vanhankaupungin meininki jatkuu muurienkin ulkopuolella, mutta niiden sisällä on se kaikista vanhin osuus niinkin kaukaa kuin 300-luvulta.

Tämä taustalla näkyvä kiihkeän oloinen herrasmies on piispa Gregory. Tuolla elää uskomus, että jos esittää toiveen hivellessään tämän patsaan isovarvasta, niin toive toteutuu. No olihan tääkin kokeiltava pienestä hygienia-aspektista huolimatta. Tulevaisuus näyttää, millainen on Gregoryn varpaan voima. ;)

 Kyllä me ne muut turistitkin onnistuttiin lopulta löytämään! :D

Suurina Game of Thronesin faneina oli vähintäänkin siistiä käpytellä samoissa maisemissa, missä sarjaa on kuvattu. Matkan jälkeen jaksoja on osannut katsoa sillä silmällä, että tuohan on tosiaan ihan ilmetty Kroatia. Jonkun mielestä tää voisi jotenkin latistaa tunnelmaa, mutta mun mielestä vaan ihan huippu juttu!

Muutamassa tunnissa Rivalle saatiin järjestettyä puolimaratonin maalialue. Käytiin taas ihmettelemässä meininkiä ja hulinaa. Tästä niin huomaa, miten rantakatu oikeasti on vahvasti tapahtumien keskipisteessä.

Päivän aikana ehdittiin lisäksi kiivetä Marjan hillille ja kävellä useampi kilometri rantaa pitkin. Saatiin myös matkalaukku takaisin, ja palattiin illalliselle Rivan varrelle. Tuntuu, että hirveän paljon ehti tapahtua ihan pelkästään yhdessä päivässä. Ja hyvä niin, sillä seuraavaksi oli aika suunnata kohti hyvin erilaista kaupunkia. Maanantaina meitä odotti Hvarin kaupunki Hvarin saarella. Siitä kerron teille lisää myöhemmin!