Pakollinen vapaapäivä ja sininen mekko

Heissan ihanaiset! Mitäs teidän pakolliseen vapaapäivään? Me käytiin pyörähtämässä Teemun serkun miehen (:D) valmistujaisissa. Oltiin siis valmiiksi ihan tällingissä, ja vapaapäivänä olisi voinut tehdä vaikka mitä, mutta Teemu lähti salille ja mä lähdin kotiin pesemään pyykkiä hirveällä intohimolla. :D What's wrong with us? Okei, nyt on Teemun kaveri kylässä ja noilla jonkunasteinen lätkäputki meneillään tuolla sohvalla.

Mä aattelin, että voisin taas tulla välissä ihan höpöttelemään Kroatian kuvien sijaan. Paitsi en mä tiedä, onko mulla teille mitään oikeeta sanottavaa tai kerrottavaa. Päivät on mennyt töissä ja jääkiekkoa seuraillessa. Ja kesää odotellessa. Tänään taas heräsi toivo, vaikka on toi tuuli edelleen vähän ikävä viilentävä seikka. Ja toi vihreys yllätti jälleen tänä vuonna! Aina sitä odottaa vaikka kuinka kauan, että alkaisi luonto nyt jo pikkuhiljaa vihertämään. Sitten se yhtäkkiä tapahtuu viikossa ja on jotenki ihan ymmällään, että mites se taas tuli näin yllättäen. Mulla on kova usko, että kyllä se kesäkin sieltä vielä tulee. <3

Mulla on tänään harvinaisen onnellinen olo. Ja jotenkin tosi aikaansaava fiilis myös! Tuntuu, että nyt on asiat hyvin ja järjestyksessä, ja näin ne voisi hetken vaikka pysyäkin. Ja nyt kun sanon näin, ryven huomenna jossain maailman syvimmässä masiksessa maailmani myyneenä. Ai miten niin hiukan ailahtelevainen persoona? Ja miettikää Teemu-raukkaa, joka joutuu kestämään mua ja elämään mun oikuttelun kanssa joka päivä. :D

 

Tässä vaiheessa te luultavasti mietitte, että ihan pimeä akka. Outo postaus, missä kuvat ei liity mitenkään tekstiin. Mutta hahaa, kylläpäs liittyykin! Mulla oli toisaan tuo mekko päällä tänään valmistujaisissa, ja myöskin viime viikonloppuna Antonin (<3) 1v. synttäreillä. Moni on jo kysynyt, että ostinko tämän ihanuuden Kroatiasta. Vaikka tässä on kyllä hirveästi Kroatiafiilistä, niin mekko on ihan kotisuomesta ja BikBokista. Kävin ihastelemassa ja sovittamassa mekkoa jo ennen lomaa, mutta jostain syystä se ei lähtenyt kanssani kaupasta ulos. Mekko oli mielessäni vielä lomalta paluun jälkeenkin, joten olihan sitä pakko vielä käydä sovittamassa ja Teemun rohkaisemana hankin sen omakseni. Ainoa juttu mikä harmittaa kovasti, on että tämä olisi ollut juuri täydellinen Kroatiassa. Mutta eipä sille voi mitään, ja luulenpa että tämä mekko kyllä pääsee ahkeraan käyttöön tulevana kesänä.

Ps. Kuinka onnellinen voi kääpiö olla, kun maksimekko on valmiiksi oikean pituinen?!

Nyt hilppasen poikien seuraksi sohvalle ja nappaan henkisen Suomenlipun kouraani. Ja oon näköjään näissä kuvissakin sonnustautunut teemavärien mukaisesti. ;D Mekko vaihtui jo aikoja sitten pyykkipäivään soveltuvampaan asustukseen, mutta pitäsköhän vetästä se taas päälle ja kannustaa Suomen pojat voittoon?