sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Big Game

Voi taas on niin paljon tapahtunut, mutta ei voi mitään, kun yhdeksäntuntiset työpäivät vaativat veronsa. Keskiviikkona mulle ja Teemulle tarjoutui tilaisuus päästä osallistumaan Big Game -elokuvan kutsuvierasennakkonäytökseen. Viiletettiin onnellisen tietämättöminä paikalle pitkin punaista mattoa, kun yhtäkkiä ympärillä pyöri telkkarista tuttuja näyttelijöitä vähän joka ilmansuunnalla. Ne varmaan mietti, että onko tuo koskaan ihmistä nähnytkään, kun kattelin silmät pyöreenä elokuvissa ja televiosarjoissa näytteleviä tyyppejä, jotka olivat nyt ihan siinä kosketusetäisyydellä. Olo oli hirveän juhlallinen koko ajan, ja vähäsen sellainen epätodellinen.


Big Game itsessään oli ihan katsomisen arvoinen. Onhan se jo lähtökohtaisesti niin hassua, että Samuel L. Jackson pyörii samassa leffassa pienen, suomea puhuvan pojan kanssa. Eihän tätä leffaa toki voi ihan vakavissaan katsoa, muuten alkaa kummasti häiritsemään muutama pieni juttu. Tapahtumapaikkana on Suomen Lappi, vaikkei elokuvan maisemat ole Suomea nähnytkään. Leffan alussa olin vähän pihalla, että häh nytkö nämä suomalaiset pomppasivat metsästysretkelle Saksaan. Toinen hämmennyksen aihe oli siinä, että Jenkeistä saapuva lentokone on matkalla Helsinkiin, mutta päättää saapua sinne Lapin kautta (???). Ja että laskeutuminen aloitetaan Lapissa. Siis noin 1000km ennen määränpäätä. Mutta ainiin, tämähän on elokuvaa! Ei sen olekaan tarkotus olla totuudenmukainen! Ja sitäpaitsi, jos olet kotoisin muualta kuin Suomesta, et todennäköisesti kiinnitä minkäänlaista huomiota näihin mitättömiin pikkujuttuihin. Ihastelet vain, miten kovin jylhät maisemat Suomen Lapista löytyykään. :D Ellet sitten satu olemaan Saksalainen ja tunnista hoodseja.

Suosittelen siis katsastamaan tämän, onhan kyseessä kuitenkin Suomen tähän mennessä kallein elokuva, jossa näyttelee liuta nimekkäitä yhdysvaltalaisnäyttelijöitä. Meininki on myös jenkkileffamaista; paljon toimintaa, massiivisia erikoistehosteita ja ylidramaattista näyttelyä. Itse ainakin nauroin runsaasti elokuvan aikana. Ei sitä vaan kestä, kun 13-vuotiasta Oskaria näyttelevä Onni Tommila toteaa hyvin dramaattisesti ja tylysti Samuel L. Jacksonin näyttelemälle Yhdysvaltojen presidentille: "Welcome to Finland, Mr. President."



Ennen elokuvaa me ehdittiin juuri sopivasti käydä vielä syömässä. Päätettiin suunnata Kiilaan kokeilemaan heidän menustaan löytyviä kymmenen euron burgereita, jotka nautitaan kätevästi baarin puolella. Ja oli kyllä ehdottomasti kymmenen euron arvoinen hamppari mun mielestä! Ainakin mun kanaburgerissa oli maut tosi hyvin kohdillaan, ja tämä oli juuri sopivan täyttävä välipala ennen leffaan menoa.



Juhlahumu jatkui leffan jälkeen, kun siirryttiin jatkoille Tigeriin. Kovin myöhään ei kuitenkaan näissä bileissä viivytty, sillä torstaina oli edessä työpäivä. Hyvin ehti kuitenkin yhdet siemailla ja tarkkailla sivusilmällä julkkiksia. Hauskinta tässä on, että vielä keskiviikkoaamuna ajellessani autokoulussa mulla ei ollut mitään käsitystä illan ohjelmasta. Me vietettiin oikein ihanan virkistävän erilainen ilta, joka toi kivasti vaihtelua ja actionia arjen keskelle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti