Kahvia, kynsihuolto ja kaverukset

Hei vaan hei taas jälleen! Tällä kertaa siis luvassa ihan puhtaasti kuvia mun vapaapäivän viiletyksistä, olkaapa hyvät!

Aamulla parempi puolisko kiikutti sänkyyn tällaisen miniaamiaisen. Taisi olla taktinen veto lepyytellä lakanoiden välistä unenpöpperöisenä mönkivää otusta. Verhot oli vielä kiinni, huoneessa pimeää ja sade ropisi ikkunaa vasten. Sen hetken fiilis: Ryömin niin nopeasti kuin aamu tokkurassani kykenen nappaamaan kahvini, ja hautaudun takaisin peiton alle.

Ei se kuitenkaan auta, ylös on sateesta ja maanantaifiiliksestä huolimatta noustava. Onneksi sentään tänään ei ollut töitä tiedossa, mikä helpotti suunnattomasti asiaa. Ah katsokaa nyt miten houkuttelevan ihanalta se näyttääkään... Onneksi tosiaan sain rauhassa syödä aamupalaa sängyssä ja lueskella hesaria.

Harmaa ilma, harmaa asu.

Pakkailin salikassin matkaan mukaan. Unohtamatta tietenkään protskupatukkaa! Joo älkää kysykö...

Nopeat päiväkahvit vielä naamaan ennen liikenteeseen lähtöä.

Ja sitten suunnaksi Leppävaara ja kynsihuolto! Mulla oli kaikki maailman aika käytettävissä, ja taas lähdin viimetipassa kotoa. En ymmärrä mikä siinä on, että vaikka mulle olisi suotu monta tuntia aikaa mun aamuun, niin silti aina onnistun lähtemään niin, että on pieni tuli persuksen alla... Tässäpä pieni kehittämisen kohde itselleni: Yritä nyt ämmä herran tähden ulostautua sieltä kämpästäsi riittävän ajoissa, ettei aina tarvitse pitää hirveää kiirettä.

Noniin, joka tapauksessa siis ehdin kuin ehdinkin huoltoon ajoissa. Mun luottokynsitaiteilija oli kipeä, ja tilalla oli toinen nainen, jota en ollut aikaisemmin tavannut. Aluksi olin hieman nyreissäni, kun kyseisestä muutoksesta ei ollut mulle mitään ilmoitettu. Kävi kuitenkin ilmi, että Merje oli oikein mukava ja ennen kaikkea tosi taitava työssään. Kynsistä tuli yksinkertaisesti U-P-E-A-T!

Pientä sneakpeekkia... Kynsien nykyisestä ulkomuodosta syytän puhtaasti kyllästymistäni tähän erittäin hitaasti etenevään kevääseen, sekä suunnatonta matkakuumetta. Nämä kynnet ovat saaneet inspiraationsa suoraan Kroatian kirkkaista vesistä. <3 Vähät siitä, jos kyllästyn väriin hetkessä. Tällä hetkellä rakastan niitä! <3

Huollosta sitten suuntasinkin kyläilemään Hannan tykö. Tuolta Liz Janin kauneushoitolastahan on siis hauskasti huima reilun kilometrin matka Hannalle. Kätevästi sain siis yhdistettyä nämä keskenään.

Hanna oli tehnyt toosi hyvää katkarapukastiketta, ja kyllähän sitä oli päästävä maistamaan. Yhtä hyvää oli, miltä näyttikin ja tuoksuikin!

Hannan kanssa lahnailtiin ja parannettiin maailmaa monta tuntia. Mitään ihmeellistä ei tosiaan puuhattu, lähinnä maattiin sohvalla. Oikeastaan ei voisi paremmin maanantai päivää viettääkään! Illalla oli kuitenkin lähdettävä taas takaisin kohti Keravaa. Pakko oli nimittäin käväistä pyörähtämässä salilla, ettei vallan morkkis iskisi siitä kaikesta makoilusta.

Salilla päätin tehdä tehokkaan selkätreenin. Tehokkaan siksi, että se on sekä nopea, että tehokas. Simple. Salilta kotiin, ja suihkun kautta laittamaan ruokaa Teemulle. Päätin yllättää työn raskaan raatajan eräänlaisilla burritoilla, kun eilisestä oli sopivasti jäänyt muutama tortillakin. Burritoihin paistoin täytteeksi kanaa sekä papuja, ja annoin juustoraasteen sulaa pannulla niiden päällä. Heitin sekaan myös eilisen guacamolen jämät, sekä taco-kastiketta ja jalopenoja. Itse hieman nirsona skippasin pavut ja jalopenot, mutta Teemulle ne maistuvat senkin edestä. Olisin halunnut täydentää hyvän vaimomateriaalin ansioni tarjoilemalla lisäksi vielä kylmän oluen, mutta olivat johonkin juosseet tuolta jääkaapista. Mies sai tyytyä siideriin. ;)

Sellanen päivä mulla! Mitäs teidän maanantaihin? :)